Turkki pois

Aika hyvä kun juuri viimeeksi kirjoitin tarhaan suojittamisesta ja nyt kun sunnuntaina menin tallille illalla tultuani Mikkelistä niin huomasin aikas kivan naarmun Loten tarhasuojassa! Takajalansuojassa, taas, en muista olenko kertaakaan joutunut etujalkoja paikkaamaan, mutta takaset tuolla on vähän väliä auki.. No jokatapauksessa, tämä naarmu lähti suojan yläosasta ja oli mennessään repinyt suojasta nahan rikki ja naarmuttanut vahviketta (=sääriluuta suojaavaa PVC-kiskoa) siellä sisällä. Vähän järkyttyneenä mietin, että miltähän tuo naarmu olisi näyttänyt Loten jalassa jos siinä ei tuota suojaa olisi ollut.. Lotella on tarhassa siis Hööksin kenttäsuojat ja ne on olleet kyllä hyvät. Etusissa sillä on ihan perus jalan ympäri menevät neopren-suojat, etujalkojen kenttäsuojat on säästetty maastoesteitä varten, mutta takasuojia mulla on kahdet. Tykkään että tarhasuojissa ei ole joustoa niin ei mene liian tiukalle.

Hevonen oli selvinnyt suojan ansiosta vain pienellä hokin polkemalla ruunanrajassa. Oletan että se on tullut samalla kertaa kun oli samassa kohtaa kuin ylempänä olleen suojan naarmu. Animalintexiä päälle niin siitä selvittiin helpolla. :) Lotte vietti pitkän viikonlopun ja ihan vapaalla ja kävi vaan kävelemässä narun päässä. Mutta tylsää sillä ilmeisesti oli kun oli onnistunut hajottamaan vesikupin letkun, kuulema vieruskaveri seisoi katsomassa Loten puuhia ja naurettiin, että se on varmasti oikein yllyttänyt Lottea tihutöihin; et uskalla, et varmaan uskalla ;) Onneksi putki ei katkennut, vääntyi vaan.. Lotte saikin siis karsinaansa kaurapullon jota voi paremman puutteessa retuuttaa.. :D Laitoin sen myös sunnuntaina hoitopaikalle niin että jätin sen sinne kuin "karsinaan" eli vapaasti ja narun portiksi. Itse menin putsaamaan karsinaa ja ihmettelin että mitä se puuhaa kun kova kuopiminen kuului, mutta hevosta ei näkynyt. Menin katsomaan niin siellä se kuopi ihan innoissaan lattialla olevaa kumimattoa.. Hauska leikki kai.. Kyllästyttyään siihen se päätti alkaa kurottelemaan roskiksia ja tutkimaan niiden sisältöä.. :) Hyvin tuo kyllä sinänsä karsinassa viihtyy, en ole nähnyt sillä mitään stressikäyttäytymistä ja aina se on iloinen. Tarhassa se on noin 8h (8-16) ja lähes joka ilta pääsee myös karsinasta pois ratsastukseen tai iltakävelylle.

Kaverin kupilla..

Maanantaina ajattelin pyhittää koko illan hevostelulle kun olin selvinnyt kouluviikonlopusta ja kaksista kokeista (vaikka toinen menikin uusintaan). Varasin klipperin mukaan ja ajattelin, että nyt on hyvä hetki taas klipata vaikka Lotte onkin nyt ihan hyvässä karvassa niin kerkeää sitten vähän kasvattaa sitä takaisin ennen pakkasia. Mutta vitsit, mun super trimmeri petti mut ja yritti laittaa kaikkensa vastaan, ettei Lotelta lähde karvat.. Siitä on kai mennyt terät tai jotain.. Toiseelta on se jo itsensä (20e) maksanut takaisin kun nyt kolmatta kertaa hevosen klippasin. Se leikkasi tosi huonosti ja varsinkin pepun päällä ei menannut tulla yhtään mitään. Meni lähes kaksi tuntia ja enempää en jaksanut vaikka viimeisteltävää olisi ollut vaikka kuinka, että olisi saanut siistin näköistä jälkeä.. Pitäisi tänään kai jatkaa, mutta ei kyllä huvia yhtään.. Äkkiähän se karva kasvaa takasin.. Seuraava klippauskerta onkin varmaan vasta kevättalvella, pitänee hankkia siiheksi kunnon kone tai laittaa kaveri asialle.

Pesuhetki..

Klippaamisen jälkeen hevoselle kamppeet niskaan ja ulkokentälle. Se oli lanattu niin oli ihan huippu kunnossa. :) Laitoin Lotelle gramaanit niiden thiedemanien puutteessa kun ajattelin, että usean vapaapäivän jälkeen homma on varmaan aika kaoottista. Kannatti laittaa koska Lotte toimi oikein hyvin siihen nähden että oli lomaillut. Toki meno oli alkuun aika villiä kun laukkasin kevyessä istunnassa ympäri meidän isoja kenttiä niin ilopukkejakin tuli. Pakko oli ottaa se vähän pienemmälle ympyrälle ja siinä menikin ihan hyvin. Loppuravitkin oli oikein jees. Minna opetti mulle silloin aikanaan miten gramaaneja kuuluu käyttää tai oikeastaan miten gramaaneilla jumpataan hevosta. Tää menetelmä toimi Lotellakin ihan hyvin. Vanhempia hevosia olen aika säännöllisen epäsäännöllisesti jumpannut gramaaneilla, mutta Loten kohdalla olen vähän aristellut ottaa niitä mukaan. Hevosen pitäisi tietenkin toimia ilman niitä, mutta tässä tapauksessa koin ainakin, että molemmat pääsi helpommalla kun oli gramaanit. Lottekin rentoutui niiden kanssa paljon nopeammin mitä yleensä ja selvittiin aika nopeasti kentältä pois. :)

Loppuun kuvasarjaa Loten tämänhetkisestä ulkomuodosta, harmi ettei koko hevonen mahtunut samaan kuvaan.. On se kyllä nyt paljon paremman näköinen mitä keväällä! (Samalla saatte "ihastella" mun klipperin kanssa käymän taistelun jälkeä.. x)
Viimeisessä kuvassa näkyy Loten vajaa vuosi sitten tikattu kankku. Selvästi näkyy jäljet ja kuoppakin tuohon kohtaan on lihakseen jäänyt. Eipä tullut silloin sitä kuvattua. Oli se kyllä aika inhottavan näköinenkin kun oli niin syvä, että eläinlääkärin sormikin mahtui melkein kokonaan sinne haavan sisään.. Itse pidin Loten häntää sivussa silloin kun ell. tikkasi haavaa. Eka tikattiin syvempi kerros sulavilla tikeillä ja päälle tikattiin iho kiinni. Karua jälkeä saa hokki aikaan..