Kenttävalmennus

Eilen käytiin Harjussa kenttävalmennuksessa. Kuvittelin, että lähdetään pitämään hauskaa, mutta se olikin lähinnä pelottavaa.. :D En ole ikinä hypännyt maastoesteitä hallissa, eikä ole Lottekaan, joten aika hakemista oli ja hallissa esteetkin näytti arveluttavan isoilta.. Varsinkin isommilla esteillä olikin ongelmia ja tuli ohimenoja kun Lotte ei hahmattonut esteitä enkä itsekään oikein nähnyt askeleita ja olin epävarma. Mutta heti kun laitettiin tolpat tai johdepuomit niin Lotte tajusi, että kysy onkin esteistä ja hyppäsi ongelmitta! Minustakin tuntui paljon kotoisammalta kun pöytäesteen reinoille tuli estetolpat.
Tämä on kuulema ihan normaalia estehevosilla, että pari ekaa kertaa on hakemista ennenkuin ne tajuavat mistä on kyse. Kai sama pätee myös ratsastajaan..? ;-)

Videot on kuvattu viimeisestä radasta. Aikaisempi rata oli pidempi ja siinä tultiin risulaatikon viereinen tukki. Vikalla radalla tultiin sitten tuo risulaatikko ja siinä näkee hyvin mitä ongelmia meillä tuli. Ja toisaalta näkee myös sen miten apupuomit muuttivat tilanteen ihan toiseksi.

                                          


Seuraava valmennus olisi ennen joulua Piia Pantsun treeni. Saan nyt ilmeisesti valita menenkö este vai kenttäpuolelle. Tämänkertaisen perusteella valinta taitaa olla itsestäänselvyys ja pitäydyn meille tutummassa lajissa..

Aluevalmennukset

Lotte oli ihan mega hyvä ja sain itseluottamukseni takaisin, jippii!

Meillä oli siis viime viikonloppuna Pajulahden Henkan kaksipäiväiset aluevalmennukset. Ekana päivänä tehtiin kavalettijuttuja yms. Alkuverkassa tehtiin ympyrällä avoja ja sulkuja ja tempon vaihteluita. Kavalettejä tehtiin niin, että maneesin kulmaan oli laitettu kolme kavalettia ja jokaisen väliin tuli yksi lyhyt laukka-askel, tätä mentiin ympyrällä. Lotte oli tosi kierroksilla eikä laukannut yhtään puhdasta myötälaukkaa vaan vaihteli ihan jatkuvasti, mutta esteet se teki hyvin. Tämän harjoutuksen jälkeen tehtiin toisenlaista kavalettilinjaa: neljä kavalettia oli asetettu pituushalkaisijalle 12m kaarevalle linjalle eli siis mentiin kiemuraa ja 3 lyhyttä askelta joka väliin. Lopuksi tultiin linja suorana, jolloin esteet hypättiin siis vinossa ja 2 laukkaa aina joka väliin. Loppuun tehtiin linjaa jossa kavaletti - 3 laukkaa - okseri ja tämän jälkeen vielä kavaletti. Okseria nostettiin ja lopuksi se oli lähemmäs 120cm.

Olin ennen valmennusta suorastaan aika skeptisellä asenteella, että ei tulla selviämään noista tehtävistä kun Lotte on mitä on, mutta Henkka suhtautui Lotteen tosi hyvin ja totesi, että koska se suorittaa esteet noin hyvin ja tekee tehtävät niinkuin pitää niin antaa sen ihan rauhassa höyrytä omiaan ja vaihdella niitä laukkoja, siitä ei tarvitse välittää. Hän sanoi myös samaa mitä Sanna B eli Loten laukka on niin valtavan iso, ettei se tunnu mahtuvan omaan kehoonsa. Ja itseasissa selvittiin noista kavaleteistä tosi hyvin, Loten laukkaa on niin helppo säädellä eteen ja taakse niin ne ei olleet meille mitenkään liian vaikeita tehdä.

Seuraava päivänä hypättiin rataa. Alkuverkat ravissa avoja ja sulkuja meni hyvin, laukka verkassa Lotte oli vielä enemmän räjähtämäisillään mitä edellispäivänä ja sen Lotte suoritti siis omalla tavallaan.. Hypyt meni kuitenkin taas hyvin ja lopuksi tultiin rataa joka oli varmaan 110+ (ainakin se näytti isolta), mutta Lotte hyppäsi sen super hyvin eikä minuakaan edes pelottanut ainakaan kovin paljon! Ainut moka sattui 12m pysty - vesimattopysty linjalla, johon tuli liian iso hyppy sisään niin en saanut ratsastettua sitä kolmea askelta niin hypähdettiin tokan esteen ohi. Tarkemmalla ratsastuksella meni ongelmitta ja lopuksi tulin tämän linjan vielä uudestaan isompana. Loten hyppy tuntui tosi hyvältä ja varmalta, nyt se on taas oma itsensä, mun mielestä se ei viime talvenakaan tuntunut näin hyvältä mitä nyt.

Henkan mielestä se on mielenkiintoinen hevonen, ei mikään näyttöhevonen vaan kilpahevonen. Toki sitä laukkaa voi yrittää parantaa, mutta sillä ei ole mitään ongelmaa hypätä isompaakaan rataa tuolla nykyisella tyylillä. Sanoi että jos se tekisi kaikki laukat niinkuin pitää niin sitten se ei välttämätti hyppäisi ollenkaan...

Olen tässä vuosien varrella kuullut amatöörien suusta jos jonkin näköistä komenttia Lotesta: no sekun on tuollainen, sen laukka häiritsee muita hevosia, sen laukka villitsee muut, se on paska, eihän se voi edes hypätä esteitä kun on tuollainen, se on sitä ja tätä ja tee niin ja näin.

Nyt mun pää lyö tyhjää enkä keksi mitä tähän enää kirjoittaisin. Saahan kaikilla toki olla omat mielipiteensä. No jokatapauksessa en jaksa spekuloida tuota Loten laukkaongelmaa enää yhtään. Ihan rauhassa voitte pyöritellä silmiä ja kauhistella Loten menoa katsomon puolelta, minä nautin sen kanssa esteiden hyppäämisestä enkä ainakaan häpeä enää yhtään sitä millainen se on! Ja toisaalta ei tämä mitenkään uutta ole, Windyn kanssa oli ihan sama spekulointi, sekin kun oli hieman erikoinen.

Kaikki kuvat on viime talven kisoista

Ratsastushistoriani

Uusin nuo esittelysivut niin itsestäni kuin Lotesta, tein niistä tiivimmät. Halusin kuitenkin säästää tämän pidemmän kirjoituksen hevoshistoriastani, joten siirrän sen nyt tänne blogiteksteihin.

Spring Wind Bastionissa -11

Ratsastusharrastukseni alkoi Hubertusseuran ratsastuskoululta (eli sieltä missä Lotte nyt asuu) kun olin ensimmäisellä luokalla koulussa eli ehkä -94? Sen jälkeen ratsastin Raija Metsälän tallilla, josta siirryin Jokelan ratsutilan kautta Einolan tallille. Ensimmäisiä kisoja mentiin jo Raijan tallilla ja aluekisoihin hyppäämään pääsin Jokelassa kuin myös Einolassa.



Barbi Hubsilla aluekisoissa joskus -90-luvan lopulla..

13-vuotiaana sain vanhempani (jotka eivät ole hevosihmisiä) ylipuhuttua kesähevoseen ja isän työkaverilta löytyikin sitten vanha suokki ori..! Naapurin vanhaan navettaan tehtiin kesätalli. Elmu oli arvonsa tunteva vanha herra, joka sitten puri minua aika pahasti kun menin sitä laitumelle taputtelemaan. Sen jälkeen pelkäsin sitä kamalasti eikä enää ollut asiaa sen karsinaan/tarhaan sen ollessa vapaana. Mutta sen selässä olin turvassa, se ei pelännyt yhtään mitään (aika kuurokin se taisi jo olla) ja mentiin joka päivä pitkiä maastolenkkejä. Kentällä se ei osannut mitään ja esteistä jyräsi läpi niin mentiin vaan maastossa kun ei meillä edes kenttää ollut.. Kaverini kanssa hoidettiin se omineen, hevonen oli hyvässä kunnossa ja nautti päivittäisestä liikunnasta ja laitumella olosta. Elmu oli meillä yhteensä vuoden ja sen jälkeen tuli muita kesähevosia joka kesä.

Elmu



Tohtori poni ja Sisse

Kesäponi Candy, minä 14v ja sisko 1v

17-vuotiaana sain ensimmäisen ikioman hevoseni, latvialaisen tamman Zeran. Zera oli varsin loistava ensimmäinen hevonen kun sen kanssa pystyi tekemään kaikkea, vaikkei kisoissa juuri menestystä tullutkaan. Mentiin maastossa, hypättiin 110cm ratoja, käytiin myös koulu- ja kenttäkisoissa. Ongelmiakin alkuun oli, mm lastauksessa, mutta sekin opittiin aika pitkälti isäni ansioista. Talli rempattiin kaverini vanhaan navettaan ja pieni kenttäkin tehtiin. Hoidin hevoset viikolla kun ystäväni oli toisella paikkakunnalla koulussa ja hän hoiti sitten viikonloput. 19-vuotiaana lähdin Kirkkonummelle Peuramaa Horselle töihin. Siellä opittiin Zeran kanssa valtavasti, mutta samalla minulle kuitenkin valkeni, ettei tämä ole minun hommaa, olin aivan liian hidas ja oma hevonenhan siitä kärsi kun ei harrastus tuntunutkaan enää niin hauskalta. Puolen vuoden jälkeen palasin takaisin Lappeenrantaan, muutin omilleni ja Zera muutti Hubsille. Oli tosi erikoista kun ekaa kertaa mulla oli hevonen täysihoidossa eikä itse tarvinnut vastata sen hoidosta. Kävin töissä ja maksoin itse vuokrani + hevosen kulut. Sempä takia eteen tuli tilanne, että hevonen oli pakko myydä kun aloitin yhden välivuoden jälkeen opiskelun. Muutenkin hevonen olisi pitänyt vaihtaa kun Zeralla ei oikein ollut sydäntä isommille esteille ja itsellä kuitenkin halu kehittyä. Rankka paikka luopuminen kuitenkin oli koska Zera oli minulle kovin rakas.

Muuramessa kenttäkisoissa



Lahdessa

Zeran jälkeen ratsastin muutaman vuoden saksalaista Kiia tammaa, jonka kanssa käytiin joitain pieniä kisojakin. Sen jäädessä mammalomalle tilalle tuli varsin persoonallinen oldenburg tamma Windy. Windyn kanssa meno oli varsin hurjaa, mutta kaikesta se meni yli mitä eteen laittoi kunhan vain sain sen esteelle ja kestin kyydissä..  Aloitettiin ihan pienistä radoista ja noustiin sen kanssa kansalliselle 120cm tasolle. Yksi 130cm ratakin kerettiin starttaamaan. Windy oli oikea rusettikone ja lähes joka kisoista vähintään yksi sijoitus tuli. Persoona se kyllä oli ja sen kanssa piti toimia aika pitkälti sen omilla ehdoilla. Kaudella 2011 oli tarkoitus kilpailla 120-130cm ratoja, mutta Windy menikin alkuvuodesta myyntiin ja itse aloin ratsastamaan toista hevosta. Kilpailin Windyn kanssa kuitenkin kesällä -11 ennekuin se heinäkuussa myytiin.

Opera Gemes 2010



Amatöörisarjan 1-osakisan voitto Lahdessa 2010 Tämä oli samalla myös ihan ensimmäinen kansallinen starttini.

Hamina Bastion 2011

Loppukesästä 2011 mietin sitten omaa tilannettani ja ajattelin, että nyt voisi jälleen olla mahdollisuus omaan hevoseen ja hankehan piti sitten toteuttaa muiden vastusteluista huolimatta.. Ja näin kuvioihin saapui ihana Lotte.

Valkku

Sunnuntaina oltiin ekaan kertaa Loten kanssa estevalmennuksessa 7-kuukauteen! Benny oli käymässä Suomessa ja pääsi meitäkin hypyttämään. Lotte oli aika katastrofi! Se oli niin innoissaan niin voitte vaan kuvitella puomitehtäviä sen kanssa.. Hyvin se kyllä hyppäsi, tehtiin kontrollijuttuja pienillä esteillä ja Bennykin ratsasti ja hyppäsi Lotella! Totesi että ei ole helppo ja vaatii paljon työtä, mutta hyppy on hyvä! Sanoi että jos vaan pystyn niin voisin ratsastaa sitä kaksi kertaa päivässä.. Tarjoutui myös ratsastamaan Lottea enemminkin kunhan vuoden vaihteessa palaa Suomeen (on ollut Kiinassa valmentamassa koko syksyn). :)

Oli kiva nähdä Lotte maasta käsin ammattilaisen ratsastamana! Sain neuvoja kuolainten kanssa (nyt suussa oli liian ohut kolmipala, tunsin sen kyllä itsekin kun tykkään, että saan aika vahvan tuntuman niin tämä tuntui liian ohuelta minunkin käteen. Istuntaani ja käsien asentoa korjattiin, hartioiden rentoutta haettiin yms, harmi vaan että olen niin huono englanninkielessä, että en kaikkia neuvoja edes ymmärtänyt ja kommonikointi oli vaikeaa kun en osannut oikein mitään puhua. :(

Tulevana viikonloppuna meillä on Pajulahden Henkan kaksipäiväinen aluevalkku. Saas nähdä mikä katastrofi on edessä.. Loten kanssa on aina hieman hankala mennä uuden valmentajan tunnille kun Lotte on mitä on ja ensivaikutelman perusteella varmasti vaikea kuvitelle, että kyetään hyppäämään minkäänlaista rataa.. Toivottavasti Henkka muistaa Loten edelliskesältä kisoista.. 

Alla videot parin viikon takaisista Ehon kisoista. 

Kisoissa!

 Meidän piti viime viikon lauantaina lähteä Harjuun kenttävalmennukseen, mutta se peruttiin aamulla. Harmitti kun oli kaikki lähtövalmiina, onneksi klo 9 huomasin, että Eholla on harkkakisat ja 45min päästä oltiin jo matkalla. Menin 90cm ja 100cm. Ulkoverkassa Lotte oli niin innoissaan päästessään pitkästä aikaa kisoihin eikä suostunut ravaamaan askeltakaan, vain laukkaa. Pikkuruiseen verkkaan mahduttiin kuitenkin oikein hyvin. Käveltiin ja otettiin hypyt sen kummempia säätämättä. 90 rataa ratsastaessa muistan miettineeni, että täähän menee yllättävän hyvin. Vähän mä säädin askelten kanssa ja taisin jotain nyppiä, mutta ei mitenkään katastrofi, 0/0 vp se oli. 

Metrin rataa kävellessä okserit näytti ihan kamalan isoilta! Olin ihan paniikissa, onneksi menin heti luokan alussa. Yhden pystyn otin alas kun tein taas normi mokani kun jäin pitämään kun en nähnyt askelta, mutta kaikki okserit meni super hyvin hyvässä reippaassa rytmissä! Kuulemma tein väleihin yhdet askeleet vähemmin kuin muut, mutta ne oli kaarevia linjoja ja tulin ne vähän suorempaan, ei siis mitään lennettämistä. Olin kyllä rataan tosi tyytyväinen, päästiin kunnialla esteistä yli ja Lotte tuntui tosi hyvältä ja varmalta! Radat oli kivan teknisiä, harvoin harkkakisoissa on noin paljon tekemistä. Ehkä tää tästä taas lähtee, toivon että metrin radat ei pelottaisi kovin kauaa.. ;)

Kaupunkitallin iso plussa: maastokävely katuvalojen loisteessa

Eilen oltiin ekaa kertaa myös kouluvalmennuksessa, mun istunta on mennyt etukenoon ja kieroon, Lotte myös on toiseen suuntaan tosi jäykkä (samaan suuntaan mihin itsekin olen jäykkä ja sama suunta johon laukka on vaikeampaa). Raijan mielestä Lotte oli kuitenkin mennyt paljon eteenpäin ja myös saanut massaa kivasti. Tehtiin taivutuksia käynnissä ja ravissa, yritettiin saada takajalat paremmin alle ja Lotte käyttämään selkäänsä. Ihan perus perus juttuja siis, mutta tuli tarpeeseen! Vasen laukka oli tosi hyvä, oikea ei, mutta jumpataan nyt kovasti. Ratsastin laukassa koko maneesia ympäri ja pitkillä sivuilla Lotte laukkasikin hyvin oikeaa laukkaa, mutta päädyissä aina vaihtoi. Pitää kyllä taas mennä vaikka ravikselle laukkaamaan, siellä ei tule seinät vastaan niin Loten on helpompi laukata tätä vaikeampaa laukkaa myös

. 

Yritän myös taas säännöllisesti kouluvalmentautua, harmi vaan, että meidän maneesi on tosi ruuhkainen ja viikottaiset valmennukset on tosi hankalia toteuttaa. En voi varata itselleni jotain tiettyä aikaa joka toistuisi joka viikko vaan pitää ajatella muitakin käyttäjiä ja varata maneesia harvakseltaan. Estevalmennukset on vielä hankalampi toteuttaa, viikolla ei mitään mahdollisuutta hypätä paitsi päiväsaikaan (jolloin olen töissä) ja viikonloppuisin olen usein koulussa. Viime talveen asti valmentauduin esteillä viikottain, nyt antaa olla.

Loimihamsteri osti kaksi Rambon ulkotoppista 5 € /kpl, en kyllä ihan tiedä mitä näillä teen kun ei ole kaulakappaleellinen malli ja loimia on jo ennestään paljon, mutta ne on jokatapauksessa ihania Ramboja! Ehkä laitan talliin.. :)

UK Koskimiehessä juhlitaan 44 v synttäreitä ja kaikki oli 44 % alessa. Mukaan lähti korvahuppu 12 €, Fleckin raippa 18 € ja Rain-Busterin fn sadeloimi 56 € sekä itselleni talvikengät.

Lukuvinkki: Mielenkiintoinen tutkimus varsojen ruokkimisesta.