^^

Pari kuvaa jotka halusin jakaa tänne blogiin. Ekat kuvat on ihastuttavan söpöjä! Suomessa on järjestetty vasikka agillityä! Mekin lapsena touhuttiin paljon lehmien ja vasikoiden kanssa, ihme ettei keksitty esteitäkin laittaa.. Vasikan taluttaminen ei muuten ollut mitään ihan helppoa kun meno oli alkuu varsin villiä kun eihän niitä ennen oltu taluteltu...

Lehmäkuvat on täältä.

Loput kuvat ei sitten enää olekaan niin hauskoja.. Uskomattomia kylläkin! Lotellakin on tarhassa rengas, tosin suht matala niin sen ei kyllä sinne sisään pitäisi mahtua.. Nämä kuvat tulivat vastaa fb:ssä ja ne on kopioitu ulkomaalaiselta nettifoorumilta.

Reppana varsa!

Kivennäinen

Lotelle pitäisi hankkia uusi kivennäis- & vitamiinirehu ja on kyllä aika mahdoton tehtävä kun meillä ei ole tältä vuodelta heinäanalyysiä. Pitäisi varmaan itse teettää se! Nyt Lotte on syönyt SHC:n multimineraalia viime kesästä asti, mutta en tykkää siitä koska sitä kertyy päivittäin Loten juomakupin pohjalle. Se on kuin hiekkaa ja ihmettelin tosi pitkään mistä se tulee, ennenkuin tajusin, että kyseessä on kivennäinen. Tokihan se mahassa (kai) sulaa, mutta haluan nyt silti kokeilla jotain muuta. Lottehan syö myös täysrehua, mutta niin pienen määrän, että siitä ei kivennäistarve täyty.

Tässä pari esimerkkiä mitä olen ajatellut vaihtoehdoiksi:

Tämän rehun luvataan sisältävän kaiken mahdollisen ja hyvältähän tuo kuulostaakin, mutta tuoteselostetta en löydä mistään niin vaikea arvioida sisältöä.

Chevinal plus sisältää ainakin hyvin vitamiinejä ja kalkin kanssa pitäisi olla varsin toimiva yhdistelmä. Tämä on vahva vaihtoehto seuraavaksi "kivennäiseksi".

Tätä kivennäistä Lotte onkin joskus jo syönyt ja muuten onkin varsin hyvä, mutta sisältää aika reilusti rautaa. Meidän viimevuotinen heinä (niinkuin yleensäkin suomalainen heinä) sisältää ihan liikaa rautaa ja raudasta tulee yliannostusta jo ihan pelkästä heinästä niin en viitsisi ostaa lisäksi vielä kivennäistä jossa rautaa on paljon. Tähänkin heinäanalyysi olisi siis erittäin paikallaan, jotta tietäisin mikä tilanne tämän vuoden heinän kanssa on..

Lisäys: ostin nyt sitten kuitenkin tätä, myyjän mielestä rauta ei pitäisi olla ongelma. Meidän tallilla moni hevonen on syönyt tätä jo vuosia ja kenellekään ei ole tullut ongelmia. Joten toistaiseksi mennään tällä.

 Peruskivennäinen joka varmasti on ihan hyvä, mutta tarvitsee vitamiinitäydennystä lisäksi.

Krafftin kivennäinen on tällähetkellä paperilla mun "suosikki", mutta on myös kallein. Sisältää hyvin vitamiinejä ja toisaalta myös sinkkiä ja kuparia joista yleensä jää vajausta. Ja rautaa maltillisesti. Näkee, että tämä on suunniteltu pohjoismaiselle heinälle. 

Mitä kivennäistä teidän hevoset syövät?

Kuulumisia

Niin se on taas viikko vierähtänyt (viime postauksesta siis). Vahvasti näyttää siltä, että talvi on tulossa. Saas nähdä pärjätäänkö ilman hokkeja vielä viikko ennen kengittäjän tuloa vai joudunko kiertämään hokit jalkoihin ennen sitä. Meillä ei ole täällä vielä lunta juuri yhtään, mutta tänään oli ensimmäinen kunnon pakkaspäivä (tai noh, -6c mutta kuitenkin..) Loten kanssa on puuhailtu kaikkea normaalia. 

Lauantaina oli estevalmennus ja Lotte hyppäsi taas ihan huippu hyvin! Olin etukäteen aika epävarma ja jännitin oksereita, mutta ihan turhaan! Valmentajakin näki jännitykseni ja kysyi miksi varmistelen okserille niin paljon enkä edes myötää kunnolla vaan jään pitämään vähän läpi hypyn. Tästä sitten yritin petrata. Ihan hyvä, että siitä sanottiin kun en muuten olisi edes tajunnut tekeväni niin. Tehtävänä oli hypätä kokorataleikkaa linjalla pysty - 3 laukkaa - pysty, päädyn ympäri ja kulmasta okserille josta kaarevalla linjalla 5 laukkaa yhden askeleen pysty okseri sarjalle. Esteet olivat ehkä max. kympissä ja Lotte teki tosi hyviä hyppyä! Valmentaja on tarkka siitä, että teen puolipidätteet (tarpeen vaatiessa reilutkin), hyvissä ajoin ennen estettä, esim kaarteessa jotta pääsen rentoutumaan ennen hyppyä enkä siis saa pitää Lottea esteen juurelle asti ja niin, että se hyppää kättä vasten. Ihan itsestään selviä juttuja, mutta minulle täytyy niistä jatkuvasti huomauttaa, jotta en mokaile..

Sunnuntaina käytiin Loten kanssa pitkällä maastolenkillä kun kerrankin päästiin päiväsaikaa liikenteeseen ja kelikin suosi. Tietkin olivat vielä sulat niin päästiin ravaamaan. Mentiin armeijan harjoitusalueelle jossa menee teitä ja polkuja ristiin rastiin. Minulla on yleensä tosi hyvä suuntavaisto enkä ikinä eksy, mutta nyt suuntavaisto petti.. Kuvittelin että ravaan kotiinpäin, mutta sitten päädyttiinkin täsmälleen toiseen suuntaan..  1,5 tunnin maastoilun jälkeen kotiin kuitenkin päästiin.

Eilen Lotte juoksi hetken liinassa ja tänään oli vuorossa kevyt maastokävely. Heijastimet vaan niskaan ja pimeään iltaan. Olen ennenkin kehunut sitä miten ihanaa on kun kaupungin valot valaisevat taivaan, eikä maastossa ole pilkkopimeää toisinkuin maalla. Arkenakin pystyy siis käymään maastokävelyillä. 

Aikas ihania otsapantoja! Muutama valitettavasti Lotelle
liian pieni ja myyty jo uuteen kotiin pienempiin päihin..

Ei saanut Lotte koulusatulaa, koska polvituet eivät
olleet mulle hyvät, vaan painoivat.
Tämän ihana satula on myynnissä täällä.

Koulusatulassa

Kuva keväältä, julkaistu jo aiemmin blogissa, mutta laitoin nyt uudestaan kun niin nätti kuva. Olisipa jo kevät! ;)

Lotte vietteli vähän vapaata viikonlopun yli. Perjantaina sillä oli kraniosakraalihoito ja sai viikonlopun palautua siitä. Hoito tuli tarpeeseen ja ongelmakohtiakin oli, mutta ei ilmeisesti mitään ihan kamalan isoa kuitenkaan. Suoraan sanottuna meni vähän ohi se palaute kun kerralla tuli niin paljon asiaa. Lotte sai myös jotain uutta hoitoa jota en ennen ollut nähnyt. En edes taida yrittää kertoa siitä kun en tajua mitään ja vielä vähemmin osaan pukea ne sanoiksi..  

Sama satula uutena. 

Maanantaina ratsastin Loten kevyesti askellajit läpi. Selässä oli tällä kertaa uudehko Antares, mutta ei siitäkään tullut meidän satulaa vaikka ihana siinä olikin istua. Oma satula on kuitenkin vielä varsin hyvä joten sillä pärjätään toistaiseksi. Mutta muut satulat saivatkin sitten luvan lähteä. Mulla lähes 10-vuotta ollut Bates lähti etsimään uutta kotia ja pienen harkinnan jälkeen myös Sydney koulusatulani. Ei minun ole mitään järkeä pitää satulaa jota en ikinä käytä. Kolusatula istuu Lotelle hyvin, mutta on niin "liukas", että en itse pysty ratsastamaan sillä vaikka aina välillä yritänkin. Tai siis en pysty istumaan tiiviisti alas ja satula on varmaankin minulle myös liian pieni. Olen ilmeisesti tottunut liian hyvää, että tuollaisen tavallisen satulan kanssa ei tule enää mitään.. Ja tavallisuudesta poikkeavaan, bongasin sieltä mihin satulani lähtivät myyntiin vanhan Parianin koulusatulan ja päätin ottaa sen testiin. Se ei ole mikään ihan tyypillinen koulusatula ja ulkonäöltäänkin vähän erilainen. Mutta Loten selkään se tuntui istuvan! Vähän liian leveä se on ja tarvitsee eteen täytettä, mutta se nyt vaan on hyvä asia tässä vaiheessa. Testasin ratsastaa sillä tänään ja aika erilaistahan se oli pitkästä aikaa olla koulusatulassa. Polvituet olivat aika kahlitsevat ja jalka pysyi tukevasti paikoillaan. Ja mikä parasta: Satula ei ollut ollenkaan liukas vaan oikein liimauduin istuimeen kokopaikkaisten housujeni kanssa. Ainoastaan laukan jälkeisessä ravissa olin hieman pulassa pitkine jalustimineni. Saas nähdä jääkö satula meille. Ainakin ekan kokeilun perusteella sai pisteet.

Minulla oli tänään siis kouluvalmennus ja ehkä hieman riskillä uudella satulalla mentiin, mutta kun en malttanut olla kokeilematta. Tehtiin paljon käynnissä hommia, ympyröitä, väistöjä avoja ym. Ravissa tehtiin samoja juttuja. Laukka nostettiin aina vasta kun Lotte rentoutui, käynnistä. Laukka sujui jälleen aika kivasti. Toki vaikeaan suuntaan tuli vaihtoja, mutta nyt se meni ihan vastalaukalle eikä vaihtanut ristille ja liikkui myös suorassa. Ja vaihtoi tosi hyvin takaisin myötälaukalle, ihan oikeita vaihtoja siis! Lotte liikkui tällä kertaa kuulemma enemmin suorassa mitä viime karralla, lienee lihashuollosta ollut apua..Itse sain palautetta, että pitää istua ryhdikkäämmin, kiva että istuntaankin välillä puututaan. Pidän valmentajan tavasta opettaa ja siitä, että Lotelta haetaan rentoutta joka hetki, eikä paineisteta liikaa, vaikka se joutuukin tekemään töitä ja liikkumaan oikein. Olipa hyvä, että vaihdoin ne viimeiset tunnit yksityisopetukseen Loten kanssa! Tätä kyllä jatketaan.

Tunnin jälkeen Lottea oli vastassa tyttö, joka on lukenut meidän blogia ja halusi tulla tervehtimään Lottea. :) Oli ajatuksena mennä maastoon kävelemään loppukäynnit, mutta sateen takia jäätiin sisälle. Ratsastuksen jälkeen Lotte sai hyvän hoidon ja tietenkin paljon herkkuja vierailta, Lotte kun on aika taitava kalastelemaan nameja ja seurustelemaan ihmisten kanssa. ;) Lotte oli mielissään saamastaan huomiosta!

Niin hauska kuva, että piti tänne kopsata.

Laukkaa

Lotte on ollut nyt ihan tosi hyvä ratsastaa. Kävin sunnuntaina sen kanssa laukkaamassa raviradalla, taisi tosiaan olla sen tarpeessa! Varustauduin kunnolla ja suojitin jalat hyvin. Verkkasin ulkokentällä ja sieltä sitten suunnattiin ravikselle. Pohja oli nyt hyvä kun on satanut paljon ja se oli saanut joustavuutta. Kesällä ravirata on mielestäni liian kova laukkaamiseen. Laukattiin eka oikeaan (eli Loten vaikeaan suuntaan) kierros, käveltiin hetki ja laukattiin toinen kierros. Lotte puri ihan hulluna oikeaan ohjaan kiinni. Sitten laukattiin toiseen suuntaan kierros ja vielä toinenkin vähän hitaammassa laukassa.. Ja yksi kierros mentiin reipasta ravia  löysin ohjin, jonka jälkeen suunnattiin maneesiin tekemään loppuverkka eli rentoa hölkkää 15min ja käyntiä 20min sekä jalkojen kylmäys. En halunnut tehdä loppuverkkaa enkä alkuverkkaa raviksella koska siellä en saa Lottea liikkumaan rennosti. Jonkun normaalihepan kanssa raviksella laukkaamisesta ei tarvitsisi tehdä näin suurta numeroa mitä Loten kanssa, voisi aloittaa rentoa rauhallista ravia ja laukkaa ja ottaa lopuksi jonkun spurtin, mutta Loten kanssa meno on vähän toista. Treeni vastaa kenttähevosen laukkatreeniä ja vaihteita on aluksi tasan se yksi eli täysiä ja Lotte voisi laukata kierros tolkulla hidastamatta yhtään..  Tai no toki se mulla siellä käsissä kestää ja saan sen kyllä esim. ravaamaan, mutta käy ihan tosi kuumana, joten en näe tässä olevan mitään järkeä kun voin verrytellä rennommin jossain muualla ja radalla ainoastaan laukata. Windy oli kyllä ihan samanlainen ja sen treeniin kuuluikin aika säännöllisesti laukkatreeni, jotta se sai purettua paineita. Ja Windy oli vielä kuumempi mitä Lotte on. Mutta taidan ottaa nyt Lotellekin treeniin mukaan tuon laukkaamisen. Esim kahden viikon välein yksi kierros molempiin suuntiin. Tuo neljä oli ehkä vähän liikaa.

Maanantaina meillä olikin vuorossa estevalmennus eli suht rankkaa tuon laukkaamisen jälkeen. Mutta Lotte oli kyllä tosi hyvä. Oli kuuma, mutta ei ihan niin kuuma mitä yleensä, eli aavistuksen parempi ratsastaa. Väsäsin paintilla hienon kuvan tehtävästä jota hypättiin. Ravilla sisään ja pysty, siitä tarkasti kulmaan ratsastaen toiselle pystylle radan poikki ja taas kulmaan ja ristikko-pystylle ja viisi laukkaa ja okseri. Varsinkin nuo kulmasta tultavat pystyt olivat hankalia ja mokasin muutaman lähestymisen, mutta Lotte hyppäsi kyllä tosi hyvin! Jäi hyvä mieli valmennuksesta.   

 Lotte ja jätti korvat!

Tiistaina mulle iski ihan kaamea mahatauti, enkä pystynyt liikkumaan sohvalta mihinkään. En saanut edes tietokonetta auki koko päivänä, makasin vaan sohvalla ja katsoin tv:tä. Lotella piti olla maatokävelyä/hölkkää joka nyt jäi tekemättä. Harmittaa koska edellinen päivä oli ollut rankka ja palauttavaa liikuntaa olisi tarvittu.

Keskiviikkona eli siis tänään eli sovittu kouluvalmennus. Ei minusta ollut ratsastuskoulussa ratsastajaksi ja vaihdoin viimeiset neljä kertaa siitä kymmenen kerran kortista siihen, että ope (kouluratsastaja ja master-tason opettaja) tulee pitämään mulle ja Lotelle koulutuntia meidän omalle tallille. Raahauduin tänää tallille aika heikossa hapessa, mutta ratsastaessa voimat palautuivat kummasti. Tehtiin eka käynnissä ympyröitä ja loivaa kiemurauraa. Ja sama ravissa. Sain kehua Lottea aina ulkokädellä, jotta se rentoutuisi, esim ympyrän aikana. Tämä oli mulle uutta kun aina ennen on painotettu, että kehutaan sisäkädellä. Mutta Loten kanssa tuo tuntui kyllä toimivan. Samoin aina välillä sain hieman myödätä molemmilla käsillä jotta Lotte pääsi vähän venyttämään kaulaa. Ennen laukkaa tehtiin ympyrällä väistöjä takaosa ulospäin. Aina muutama askel ja suoristus ja välillä väistätettiin ihan reiluun poikutukseen. Tämä jumppaa kuulema kyvin hevosen lantiota ja tätä treeniä käytetään erityisesti apuna laukanvaihtojen harjoitteluun eli saattaisi olla apua myös siihen ristilaukka ongelmaa. Tästä sitten nostettiin laukka, ensiksi se vaikeampi ja Lotte laukkasi ihan tosi hyvin! Laukattiin aina muutama ympyrä ja palattiin käyntiin ja pohkeenväistöharjoitukseen. Tehtiin tätä molempiin suuntiin. Oikeaan kierrokseen Lotte oli tosi jäykkä ja väistöt olivat aika hankalia, mutta laukka sujui kyllä hyvin! Koko ratsastuksen aikana oli tavoitteena pystyä ratsastamaan mahdollisimman vähällä paineella ja pyrkiä pitämään Lotte mahdollisimman rentona. Loppuravit tehtiin niin, että otin muutaman puolipidätteen ja myötäsin reilusti ohjasta. Tätä toistettiin niin kauan kunnes Lotte rentoutui ja kulki rennossa muodossa. Jatkuavasti piti myös kehua Lottea, siis koko valmennuksen ajan aina kun tuli hyviä pätkiä. Sain "koti"tehtäväksi jumpata Lottea noilla väistöharjoituksilla. Pidin tunnista tosi paljon ja ensi viikolla otetaan uudestaan. 

Haava aukesi sunnuntaina raviksella, mutta nyt päällä on taas jo hyvä rupi.

Sain sovitukseen erään Buteen, mutta valitettavasti se ei ollut Lotelle sopiva joten lähti takaisin. Seuraaviksi minulle on tulossa eräs Antares joka on ihan liikaa yli budjettini.. Sitten olen jonossa yhtään toiseen Buteeseen, mutta vähän pahoin pelkään, ettei se ikinä meille asti pääse vaan ostaja löytyy ennemmin. 

Loten karsinanaapuri vaihtui ja väliin oli laittettu jonkinlainen muovi, mutta Lotte oli todennut, että ei tässä mitään muoveja tarvita, minä haluan nähdä naapurin.. Puolet se tuosta repi, mutta sen jälkeen lopetti.. Ajatteli varmaan, että pysyköön naapuri sittenkin omissa oloissaan.. :D

Klipperin korjausta.. Haluaako joku ryhtyä koekaaniiniksi niin testataan toimiiko nyt.. Vika oli ilmeisesti kytkisessä.

Hubertusseura 90v

Viime lauantaina vietittiin ratsastusseurani 90v juhlaa. Kopion tähän seuran sivuilta pätkän historiikistä niin tiedätte millaisesta seurasta on kyse:

Hubertusseuran perustivat Ratsuväenprikaatin upseerit vuoden 1923 helmikuussa. Nimi oli silloin "Hubertusklubi-Hubertusklubben" ja seuran tarkoitus oli "järjestämällä yleisiä kilpailuja edistää ratsastus- ja metsästysurheilua maassa, sekä kohottaa innostusta niihin".

Jo perustamisvuonna järjestettiin ensimmäiset metsästysesteratsastukset ja joka vuosi oli 

ratsastusviikkoja, joihin sisältyivät kaikki mahdolliset kilpailulajit. Ne olivatkin suurimmat sen ajan ratsastuskilpailut maassamme.

Alunperin Hubertusseura oli upseereiden yhdistys: 

"Klubin toimivaksi jäseneksi on oikeutettu ilman muuta

jokainen Ratsuväkiprikaadiin kuuluva upseeri, 

lääkintä- ja eläinlääkintäupseeri, samoin prikaadista muihin

joukko-osastoihin tai reserviin siirretyt upseerit". 

Tämä on lainaus vuoden 1930 säännöistä, joissa sitten todetaan 

heidän perheisiinsä kuuluvien henkilöiden pääsevän kannattaviksi jäseniksi.

Vuonna 1941 tehtiin sääntömuutosesitys, jossa nimeksi ehdotettiin 

Hubertusseuraa. Seuran tarkoitukseksi kirjattiin ratsuväen 

kantahenkilökunnan fyysillisen kunnon ja kenttäkelpoisuuden

kohottamisen. Erikoisesti seura pyrki edistämään

Puolustuslaitoksen tarpeita tyydyttävän

hevostyypin kehittämistä ja tunnetuksi saattamista.

Tavoite oli siis varsin mittava. Ehdotus ei vielä tässä vaiheessa 

ehtinyt virallistettavaksi, vaan vasta sotien jälkeen 20.4.1945 

vuosikokous hyväksyi uudet säännöt. Tällöin nykyinen nimi 

virallistettiin, samoin lyhenne HubS. Merkittävää on, 

että näissä säännöissä ensimmäistä kertaa hyväksyttiin 

"hevosurheiluun innostuneet siviilihenkilöt" seuran kannattaviksi 

jäseniksi. Sääntöuudistus hyväksyttiin vasta 3.1.1947 

Oikeusministeriössä.

• Hubertusseuran kunniapuheenjohtajat:
  C.G. Mannerheim 
  A. Ehrnrooth
  
  

Lauantai aamu aloitettiin perinteikkäällä ratsastuksella hubertuskivelle. Tämä perinne on ollut jo useamman vuoden unohduksissa, mutta nyt se on tarkoitus taas elvyttää. Tallilta meitä lähti matkaan 11 ratsukkoa ja hepat olivat aika pinkeitä kun oli niin iso porukka kasassa. Perille päästyämme seisottiin kaikki rivissä, nostettiin malja ja huudettiin kolminkertainen hubertushuuto (ja hepat saivat leipää). Tämän jälkeen jalkauduttiin ja oli vuorossa hubertustarun luku ja makkaranpaistoa. Hevoset viihtyivät ihan hyvin ja olivat rauhallisia kun oli lauma ympärillä ja kukaan ei ollut lähdössä minnekään. Lotte kävi tekemässä myös lähempää tuttavuutta hubertuskiven kanssa, siitä kuvia alla. Kotimatka oli aika vaihdikas, vaikka kärkihevonen menikin vain reipasta käyntiä niin muut eivät oikein meinanneet kestää perässä ja osa otti kierroksia. Lottekin on niin hidas käveliä, että se joutui ottamaan ravipätkiä lähes koko ajan. 

Kukkuu!

Tämä kaveri tykkäsi selvästi kivestä.. ;)

Illalla oli vuorossa juhla perinteikkäällä upseerikerholla. Paikalla oli paljon vieraita ja mm. srl:n edustus myös. Mukala oli paljon vanhoja jäseniä, sellaisia jotka eivät välttämätti enää ole toiminnassa mukana. Eräskin kunniajäsen oli kuulunut seuraan vuodesta 1941! Kuunneltiin puheita, syötiin hyvin ja paikalla oli orkesteri. Juhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä ja stipendejä ja minäkin sain stibendin, vähän tuntui siltä, etten olisi sitä ansainnut, vaikka tottakai se lämmitti mieltä. :)

Upseerikerho 1900-luvun alusta. Kopioitu.

Ainut kuva juhlasta.. Ei järin edustava..

Jos historia kiinnostaa (niinkuin minua) niin kannattaa tutustua tähän linkkiin. (Tai vaikka ei kiinnostaisikaan, niin katsokaa silti ainakin kuvat!) Linkin takanta löytyy mm. hevosen hoitoon ja ratsastukseen liittyvää historiaa 1900-luvun vaihteesta Lappeenrannan rakuunamäeltä josta meidänkin seura on siis lähtöisin. (Kuvat on kopioitu tuolta.)

Hevosten seisotusallas kavioiden hoitamiseksi 
vuonna 1925.

Sisäkuva tallista. Yhteen pitkään tallirakennukseen mahtui yli sata hevosta. Keskellä tallirakennusta oli pitkä käytävä ja hevoset seisoivat käytävän molemmin puolin omissa pilttuissaan. Tolpat oli suojattu olkipunoksella, etteivät hevoset loukkaisi itseään potkiessaan. Satulat ja muut varusteet telineessä kunkin hevosen kohdalla.

Ratsastuksen harjoittelua aloitettiin puuhevosella. Kaikissa eskadroonissa oli 

oikean hevosen kokoinen puuhevonen nimeltään Rusko. Ruskon avulla 
harjoiteltiin mm. satulointia, selkään nousua ja oikeaa ratsastusasentoa.

Sapelilla lyöntiharjoituksia varten puuhevoset siirrettiin ulos. 

Harjoitukset keskuskentällä vuonna 1926.

Shopping

Tälläinen mainos putkahti sähköpostiini. Kyseessä paikallisen urheiluliikkeen jo perinteeksi muodostuneet synttärit jossa tarjousprosentti määräytyy täytettyjen vuosien mukaan. Itse olen ollut tuolla liikkeessä töissä opiskeluaikoina joten osasin jo synttäreitä odottaa.

Mukaan tarttui seuraavat tuotteet:

Horse Comfortin 200g tallitoppis 28,45€
Tälle paksuudelle olikin tarvetta ja tulee pääsemaan näillä keleillä heti Lotelle päälle. Toivottavasti on sopiva!

Roeckln hanskat kisoihin, tietenkin sinisenä! 19,95€
Vanhat kisahanskat olikin jo tosi kuluneet.

Vetrolin Shene 13,11€
Paras hännänselvitysaine! Menee jemmaan odottamaan edellisen pullon tyhjenemistä.

Lisäksi ostin pari juttua joululahjoiksi, joita en tietenkään täällä voi esitellä. Käsissä pyöri myös KL:n pipo, Horse Comfortin ulkotoppaloimi sekä satulahuopia, mutta sain hillittyä itseni ja ne jäivät kaupan hyllyille. Muiden osastojen tarjontaa en kerennyt tsekata, voi olla että käyn uudestaan paremmalla ajalla. Nyt tuli kuitenkin ostettua nuo "tarpeelliset" jutut.

€/kg

Aavistuksen raskaampi setti ravintolassa..

Ajattelin välillä kirjoittaa vähän jostain muustakin kuin vain Lotesta. Nimittäin ruokavaliosta ja tälläkertaa omastani. Olen täällä aina välillä kirjoitellut, että pitäisi syödä terveellisemmin, urheilla yms. Liikuntaa en ole vielä saanut itselleni lisättyä, mutta ruokavaliooni olen saanut muutoksen aikaa ja sitä on jatkunut koko syksy. Koska asun viikot yksin niin esimerkiksi viimetalvena lipsuin valmisruuan pariin ja söin kaikkea epäterveellistä kun en itselleni jaksanut kokata. Lisäksi töissä ostin välipalaksi suklaapatukoita ja pillimehuja..
Nyt olen kuitenkin ottanut itseäni niskasta kiinni ja yrittänyt jättää kaikki herkut pois ja panostaa myös siihen, että syön jotain välipalaakin. Ennen saattoi tulla kahdeksankin tunnin tauko kun päiväruuan jälkeen söin seuraavan kerran, eli kotona kun tulin tallilta. Olen lopettanut myös mehun juonnin kokonaan. Olen koko ikäni jounut kotona mehuja enkä edelleenkään osaa laskea hanasta vettä ja juoda sitä, mutta nyt olen vaihtanut sokerimehut kivennäisveteen. Mielestäni tämä on jopa isoimpia muutoksia mitä olen saanut aikaan!

Tältä mun "iltasalaatti" aika usein näyttää.

Ja tässä on vähän spessumpaa, viikonloppukokkailuja.

Arkiaamu alkaa aina eväsleivän (joka useimmin on ruispala) teolla ja syön sen töissä. En juo kahvia enkä käy kahvitauolla töissä vaan syön leivän työpöytäni ääressä. Seuraavan kerran syön lounaalla ja yritän silloin syödä monipuolisen annoksen. Työni on liikkuvaa ja on ulko- sekä sisätöitä ja lounasaikana on jo nälkä. Minulla on opiskelijakortti ja saan ateriatuen eli yritän syödä mahdollisimman usein ammattikorkeakoululla tai yliopistolla (riippuen siitä missäpäin olen töissä), sillä ruoka kustantaa vain pari euroa!
Ennen töistä tallille lähtöä syön välipalaksi jogurtin ja minulla on myös pikapuuroja töissä jonka syön jos on tarkoitus ratsastaa kaksi hevosta tai tallilla menee muusta syystä myöhään. Normaalisti olen kuitenkin kotona noin klo 19 aikaan jolloin syön hieman kevyemmin. Usein teen salaatin ja lisäksi syön tähteitä mitä kaapistä löytyy. Keitot ovat myös hyviä. Iltapalaksi syön taas jugurttia. Jos haluan jotain napostella niin syön juustosiivuja koska ei meiltä kaapeista mitään muuta löydy..

Viikonloppuruokailu riippuu aika pitkälti siitä olenko Mikkelissä koulussa vai kotona. Koulussa syön lauantaina kouluruokalassa ja sunnuntai on aina pikaruokapäivä koska koulunruokala on kiinni. Tällöin mennään lähes aina mäkkäriin. Miesporukassa ainoana naisena mulla ei ole paljon sananvaltaa.. Toisaalta mä kyllä rakastan hampurilaisia.. Ja karkkia.. Ja suklaata.. Ja herkkuja.. Ja ja ja..
Jos on vapaa viikonloppu niin sitten menee aika pitkälti tuon arkikaavan mukaan mutta syödään yleensä vain yksi lämmin ruoka ja se on hieman parempi. Lisänä saattaa olla myös punaviinilasi. Vaikkakin minun alkoholinkulutus on tosi vähäistä. En käy ulkona oikeastaan koskaan.

Perus kotiruokaa: makaroonilaatikkoa (Tomin tekemää) ja salaattia

Tämän päivän syömiset:

Klo 7: ruispala, välissä juustoa, kinkkua, kurkkua ja salaattia

Klo 11: kasvispizzaa koululla, vähän salaattia, pari palaa vaaleaa leipää, yksi lasi kotikaljaa

Klo 15: pieni purkki Lidlin kevytjogurttia

Klo 19: karjalanpaistia (Tomin tekemää) sekä fetasalaattia (itse tehty)

Klo 21: Turkkilaista jogurttia, mustikoita (itsepoimittuja), hunajaa (työkaverilta) sekä mysliä


Olen ihan täysin "lihansyöjä", mutta suosin myös kasvisruokia ja niiden osuutta pitäisi ruokavaliossa kasvattaa. Jonkin verran on nyt ollut juttua siitä miten lihantuotanto on maapalloa kuluttavaa ja se on saanut kyllä miettimään voisinko yhä useammin valita sen lihattoman vaihtoehdon. Lisäksi eläinten elinolot varsinkin ulkomailla voivat olla varsin kamalia, joten senkin kannalta ainakin sitten mieluummin valitsisi sen kotimaisen vaihtoehdon. Ja kotimaisesta vaihtoehdosta aasinsiltana hevosen lihaan. Kannatan ihan ehdottomasti kotimaisen hevosen syömistä. Se jos mikä on eettisesti oikein! Hevonen saa elää hyvän ja onnellisen elämän ennen lautaselle päätymistä verrattuna sitten kaikkiin niihin muihin eläimiin jotka on kasvatettu ainoastaan syötäväksi ilman että niillä on minkäänlaista eläimellistä arvoa. Niinkuin olen joskus aikaisemminkin kertonut, olen maalta kotoisin ja minulla oli lapsena suosikki lehmiä joita hoidin ja paijasin, mutta toisaalta näin myös kun ne talutettiin teurasautoon. Joten yhtälailla hevosystävän voi rinnastaa siihen lehmäystävään ja naudan lihan syöntiin.
Jos et syö hevosen lihaa niin kannattaa miettiä syitä miksi et ja suosittelen kyllä maistamaan. En minäkään lapsena sitä syönyt.

Ei ehkä näytä järin herkulliselle kun köntti lihaa, mutta oli kyllä hyvää! Kyseessä nimittäin savutettu pollen paisti.