Hulluna kuvia

Tuli otettua pääsiäisenä ihan tosi paljon kuvia ja pitkän viikonlopun tapahtumat kerrotaankin nyt kuvien muodossa:

Kesä tuli ja Lotte pääsi ulos ilman loimia!

Päivittäin ollaan käyty kävelyillä.

Vasemmassa kuvassa Lotte tutkii ojaa..

Pitkät satulavyöt meni varastoon odottomaan josko tulevaisuudessa pääsevät käyttöön..

Sain vihdoin ja viimein korjattua Back on Trakin tallisuojat. 

Vuokrattiin Laser laite viikon ajaksi. Lotte saa hoitoa useamman kerran päivässä. Tallilla on siis saanut rampata!

Uusia ystäviä..

Vesaria on käytetty myös päivittäin jalan kylmäämiseen. 

Ainon kanssa Pääsiäsen vietossa vanhempieni luona. Käytiin siskon ja Ainon kanssa metsässä kävelyllä. 

Bongasin kallion välistä purkin ja hetihän se piti mennä tutkimaan mikä se on..

Geokätkö, ei ole ennen tullut vastaan!

Leivoin pullaa (ekat pullapitkot ikinä!)

Maasta taluttaminen alkoi olla suhteellisen rasittavaa varsinkin kotiin päin, joten siirryin kävelyttämään selästä.

Sunnuntaina meidän tallilla oli estekisat ja johan tässä on muutama viikko oltu treenaamatta niin hirveä kisainto iski kun satuin Kipaakin selaamaan.. Selailin jo ylläpito ilmoituksia ja hyvä etten ollut puhelin kourassa soittamassa jo muutamasta hevosesta, mutta sain nyt kuitenkin hillittyä itseni toistaiseksi.. Jos aion toteuttaa sen Saksan reissun ensi vuonna niin pitää kyllä alkaa laittaa rahaa säästöön eikä ainakaan edes miettiä mitään toista hevosta.

Treenaamisen puutteessa ostinkin sitten juoksutossut itselleni ja aloitin ilmeisesti hieman liian lujaa kun nyt kahteen päivään en ole oikein pystynyt edes kävelemään kun reidet meni niin hapoille juostessa...

Eilen käytiin kävelemässä kotisaaren ympäri kun ei tuo juoksu oikein kipeillä jaloilla onnistunut..

Ja tänään pyöräiltiin ja kiivettiin vuorelle (joo oli tuskaa kipeille jaloille)

Ainiin ja kävinhän minä viime viikolla hyppytunnilla valmentajan luona. Menin 5v jättikorkealla kimoruunalla jolla oli aivan valtavan isot liikkeet ja tunsin itseni alkuun ihan aloittelijaksi ja pelkäsin tippuvani.. Löydettiin me kuitenkin jonkinlainen yhteinen sävel hepan kanssa ja lähti jotenkuten sujumaan..

Talkoita

Tän perusteella en yhtään ihmettele miten hevonen saa itselleen rasitusvamman: kaivamalla tarhaan polven syvyisen kuopan.. Vähempikin kaivaminen rasittaa jalkaa.. ;-) No ei sentään, mutta joka tapauksessa aikamoisen kraaterin Lotte oli kaivanut, kuvassa kuoppa ei näytä niin syvältä mitä se oikeasti oli!

Klinikan jälkeen mulla oli aikaa ottaa operaatioksi tarhan putsaus ja heinärenkaan tyhjennys.

Tältä rengas näytti ennen operaatiota..

Ja tältä kun käänsin sen ympäri.. Ällöä!

Nämä kaikki heinät (osittain homeessa) olivat renkaan sisältä. Loten piti toki maistella lantalaan päätyviä heiniä.

Loten päivät jatkuvat nyt kävelyn merkeissä. Taidan nyt viikon pari vaan taluttaa ja sen jälkeen siirryn kävelyttämään selästä pidempiä lenkkejä. Tiputin väkirehuannosta, jotta sen takia Lotte ei ainakaan turhaan kuumuisi. Lotte on myös viikon kipulääkekuurilla. Hyvin meni Metacamit ruuankin seassa, oli niin vastentahtoista suuhun ruiskuttaminen Loten mielestä, että huomasin pääseväni helpommalla kun laitan lääkkeen mössön sekaan. Laser laite on myös suunnitteilla vuokrata niin pääsen hoitamaan jalkaa sillä.

Kesäkuussa olisi sitten laitumelle lähtö. Eläinlääkäri oli vähän epäileväinen ja pelkäsi että Lotte hajottaa itsensä siellä ja ei suositellut laidunta, mutta taidan nyt kuitenkin ottaa riskin ja aidata sille alkuun pienen tarhan sieltä ja pikkuhiljaa totuttaa ja pidän yöt sisällä. Laitumella kävely on varmasti hyvää kuntouttavaa liikuntaa kunhan vaan saisi vältettyä sen alku hepulin.. Yritän ainakin parhaani! Se nyt olisi hulluutta jos sen laskisi isolle laitumelle laumaan ihan saman tien, mutta onneksi tässä on muitakin vaihtoehtoja.

Muista heppa kuvioista sen verran, että olen jo huomenna menossa hyppäämään valmentajani hevosella ja tarkoitus on alkaa treenaamaan säännöllisesti ja ehkä jotain kisatakin.. Lisäksi mulle on tarjottu hypättäväksi eräs nuori hevonen jota menen kokeilemaan kunhan se saapuu ratsutuksesta kotiin. Eli ainakin nyt näyttää siltä, että itse pystyn lajin parissa jatkamaan vaikka Lotte onkin toistaiseksi poissa pelistä, kivaa. :)

Klinikalla

Niinhän siinä sitten kävi, että kisakausi olisi Loten osalta paketissa. Jalasta diaknosoitiin hankkari vamma:
Oej hankositeen yläosan tulehdus (rasitusvamma), ei säikeitä poikki. 2kk kävelyä ja esteitä aikaisintaan 3,5-4kk kuluttua.
En oikeastaan ole edes erityisen harmissaan, en olisi voinut tehdä mitään toisin, enkä todellakaan tiedä miten rasitusvamma on saanut alkunsa kun mielestäni olen treenannut Lottea kaikkien "taiteen sääntöjen mukaan". Jos vertaa aikaisempia hevosia niin kyllä Loten kanssa on ollut kaikkeista eniten suunniteltu kaikki tekeminen ja silti se on nyt ensimmäinen hevonen jolle tällainen vamma kuitenkin tuli. Joten ei voi mitään, tällaista tää välillä vaan on, toivotaan, että toipuminen lähtee hyvin käyntiin ja Lotte kestää nahoissaan eikä riehumalla hajota jalkaa lisää..

222.

Huomenna klinikalle, pitäkää peukkuja! 

Toivotaan, että löytyy joku selvä vika joka on helposti hoidettavissa. Rikki se kyllä jostain on, ontuma jäi pois maastokävelyillä, mutta kun aloin ratsastaa sitä taas sileällä ja kääntämään ja lisäämään rasitusta niin eilen oli taas ihan köpö, tänään parempi. 

Tällä kertaa vien sen Mikkeliin enkä Laukaalle, tosin nyt olen alkanut jo katumaan, se kun on rataklinikka ja Lotte pelkää ravureita niin veikkaan, että vaikka siltä "puuttuisi jalka" niin se ei edes muista sen olevan kipeä jos maisemissa on ravureita.. Tai jos yksi eläinlääkäri ei löydäkään vikaan, Laukaan etuna on se, että siellä on useita eläinlääkäreitä jotka työskentelevät yhdessä ja samassa tilassa niin voivat helposti konsultoida toisiaan.

Sitä kun tottuu käyttämään jotain tiettyä klinikkaa niin on jotenkin skeptinen vaihtamaan, mutta niin mä nyt päätin, että jäädään puolta lähemmäs ja ajettavaa tulee 450km sijasta 200km. Ja varmasti ihan turhaan panikoin, Mikkelistä mulla on myös hyviä kokemuksia Zeran ajoilta! 

Noista ravureista vielä, Lotte pelkää ihan kamalasti "meidän" ravirataa ja varsinkin varikkoaluetta. En tajua miten se voi olla sille niin paha paikka ja ongelma on tässä vuosien aikana vain pahentunut. Eilen päätin kävellä varikkoalueen ja valjastuskatosten ympäri ja puoleen väliin asti päästiinkin kunnes Lotte jumitti. Enkä saanut sitä millään eteenpäin vaikka miten tappelin. Pakko oli tulla alas selästä ja taluttaa ja olin kyllä kiukkuinen sillä ollaan kuljettu tästä ehkä sata kertaa ennenkin! Kävelytin Loten tallille, otin raipan mukaan ja kiipesin takaisin selkään. Eikä tarvinut kuin tasan yhden kerran huomauttaa niin mentiin ongelmitta sama reitti. Mutta tätä pitää nyt kyllä harjoitella, sairaslomalla luulisi olevan aikaa.. 

Ihanaa, tulevana viikonloppuna minulla on vapaata! En muista milloin minulla on ollut vapaata tai siis milloin olen ollut kotona kun ainoat vapaapäivät tässä viime aikoina olen ollut reissussa, Saksassa ja Levillä. Koulu on ollut tosi rankkaa, huomaa, että kevät on tulossa kun kaikki koulujutut painaa päälle. Ypäjällähän meidän oli tarkoitus nämä vähäiset vapaapäivät viettää, mutta nyt kävi näin ja Lotte hankki mulle vapaata. Eikä toisaalta haittaa, olen aika loppu tuon koulun takia niin ehkä ihan hyvä joskus levätä. Vaikka toisaaltahan mä taas heti aloin selailemaan ylläpitoilmoituksia sun muuta. Jos Lotte joutuu pitkälle saikulle niin mitäs sitten tehdään.. Tarviiko joku hevoselleen ratsastajaa ja kisoihin viejää..? 

Lotte pääsi tarhaan hetkeksi aikaa ihan ilman loimia.