tiistai 10. joulukuuta 2013

Lotte lomalla


Itsenäisyyspäivänä suoritettiin hevosten vaihto ja Lotte saapui maalle viettämään ansaittua talvilomaansa. Ja Loten mielestä oli varsin mukavaa päästä kaverin luokse! Meno oli vauhdikasta ja mm. kerran lähti jalat alta ja Lotte kellahti kumoon.. Ilme kyllä naarmuilta säästyttiin, tosin oli kyllä jalatkin aika hyvin suojattuna..  

Viikonloppuna maastoilin molempina päivinä ja Lotte on ollut aika höntti. Se on ihan kamalasti kaverin perään ja yksin tallissa vaan huusi ja melskasi, hyvä että sain varusteet sille päälle.. Se ei ole ikinä ennen välittänyt muista hevosesista niin, että stressaisi yksin oloa, mutta nyt oli kamala hätä toisen perään. Johtuneeko sitten siitä, että nyt niitä on vain kaksi kun aina ennen niitä on ollut vähintään kolme? Noh eipä sillä nyt muutenkaan ole tarkoitus juuri ratsastaa joten saa olla kaverin kanssa joka hetki..

Lauantaina kuitenkin  käytiin tekemässä laukkamaasto! En voinut vastustaa kiusausta kun täällä taas ollaan. Lotte ravasi nätisti löysin ohjin eikä yhtään edes kiihdyttänyt laukkasuoran päässä. Mietin jo, että sehän saattaa laukata ihan rauhassa ja maiskutin ihan vähän - Lotte ampaisi kuin raketti matkaan! Satoin lunta ja laukassa lumihiutaleet löivät vasten silmiäni niin, että piti pitää silmiä lähes kiinni. Minä en siis oikeastaan nähnyt yhtään mitään ja hevosen vauhti oli hurja.. Jarrut kuitenkin löytyi suoran lopussa ja suht hyvin Lotte rauhoittuikin ja loppuravitkin onnistuivat taas löysin ohjin. Tosin aika reippaasti kuitenkin. 

Vietän tämän viikon nyt muutenkin maalla ja hoidan tallia jossa Lotte nyt asuu koska tilan omistajat ovat etelässä. (Ja selvennykseksi: tämä talli on ihan naapurissa Loten kesätallia ja hevoskaveri on kesäinen laidunkaveri.) Täällä on satanut lunta tosi paljon! Jos jotain voi todeta tästä "hevostallin pyörittämisestä" niin se on tämä: minäkin tahdon oman .. neliveto Transporterin!! 

Kuvat on suoraan siskon puhelimesta - muokkaamattomina. En ole nyt omalla koneella.












keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Talvikengät



Ihan tyhmää, minä olen taas kipeänä! Jo kolmas kerta tämän syksyn aikana. Tälläkertaa kyseessä ihan perus flunssa ja kuumetta. :(  Tänään olisi pitänyt olla estevalmennus, mutta enhän minä mihinkään kykene. En ole nyt muutenkaan kerennyt kovin paljoa ratsastaa kun on koulujutut painaneet päälle ym. Onneksi Lotella on huippu hyvä vararatsastaja/hoitaja joka tänäänkin vastaa Loten liikunnasta. Ei ole nimittäin mitenkään itsestäänselvyys, että tuollaiselle hevoselle löytyy ratsastaja. Tai siis sellainen ratsastaja jonka haltuun voi luottavaisin mielin hevosen jättää. Olen myös huomannut, että tallikavereita on vähän turha pyytää koska heillä on kiire omien hevostensa kanssa ja ylimääräinen liikutettava on vain rasite. Joten hyvä ratsastaja/hoitaja/vuokraaja on kyllä hevosenomistajalle kultaakin kalliimpi!


Eilen Lotte sai talvikengät jalkoihin, täällä on jo ihan talvi (kantahokit laitoin jo viime viikolla)! Neljä hokkia per jalka. Näin meillä on aina menty, mutta jossainpäin käytetään ilmeisesti vain kantahokkeja ja toisaalla sitte 6-8 hokkia per jalka. Kengittäjä sanoi, että minä olen poikkeuksellinen hevosen omistaja kun en halua tilsakumeja. Olen kuulema ainut..! Itseasiassa mulla olisi kaapissakin käyttökelpoiset tilsakumit, mutta mun mielestä ne on turhat maneesitallilla joten en halua niitä. Kumien kanssa kengät voivat tippua helpommin jaloista ja kumin alle menee maneesissa hiekkaa mikä hiertää kavion pohjaa. Eikä Lotelle tule tieroja. Sen kaviot ovat niin matalat, että sekin ilmeisesti vaikuttaa siihen, ettei tieroja kerry. Ei ole ollut mitään ongelmaa ratsastaa ulkona tai maastoilla vaikka kumeja ei ole ollut. Ainoastaan suojakelillä tieroja on saattanut tulla joten silloin voidaan suosiolla pysyä sisällä. Ja näin mä olen kyllä aikaisemminkin toiminut, maneesittomalla tallilla kumit laitetaan, maneesitallilla ei. Mitenkäs teillä? Tilsakumit vai ei ja monta hokkia?
Minä olen kyllä poikkeuksellinin hevosen omistaja muutenkin kun en ikinä puhdista hevosen kavioita.. Ja tämä on ihan puhdasta laiskuutta! Ihme kyllä tämän kolmentoista vuoden aikana kun minun vastuulla on hevosia ollut niin tasan yksi kaviovaiva on tullut vastaan ja siinäkin paiseen oli aiheuttanut kengittäjän huonosti lyömä naula. Toisaalta mulla on kyllä tosi tarkka kuulo ja kuulen heti jos kenkä on vähänkin löysällä.. Mutta voisin mä vähän yrittää tsempata ja putsata ne kaviot vaikka kerran viikossa..



Perjantaina Lotte lähteekin pariksi viikoksi maalle lomalle. Luulen sen olevan varsin iloinen nähdessään kesäisen poikaystävänsä! Luvassa siis aamusta iltamyöhään tarhailua kaverin kanssa isossa tarhassa. Oletan niiden liikkuvan päivän aikana sen verran, ettei mun tarvitse edes talutella Lottea. Kaupungissa kahden viikon totaaliloma ei onnistuisi, maalla se saattaa onnistuakin.. Tai ehkä mä vähän sitä kuitenkin liikutan ensimmäisen viikon aikana kun olen siellä jokatapauksessa. Tilan omistajat lähtevät nimittäin etelään ja hepat jäävät minun hoitoon. 
Mietin, että klippaan Loten kun tuon sen takaisin kaupunkiin, mutta voi olla etten raaski. Meidän talli on nimittäin tosi kylmä! Siellä on nyt ollut iltaisin +1-2c ja mun mielestä se on klipatulle hevoselle liian vähän. Yöllä se tosin lämpenee, en tiedä mihin asti. Joten ehkä Lotte saakin pitää karvansa ja katsotaan sitten kevättalvella tilannetta uudestaan.. 

Satuloiden kohdalla ei ole tullut muutoksia ja Lotelle on tällähetkellä tasan yksi satula. Voi kuulostaa vähän oudolta, että esteratsastaja haluaa myös koulusatulan, mutta enhän minä mikään oikea esteratsastaja olekaan. Minä olen mieleltäni aina vähän kenttäratsastaja vaikka en siinä lajissa paljoa olekaan kilpaillut. Tosin Loten kanssa isoin palkinto (300€) on tullut juurikin "kenttäkisasta" eli nelivuotiaiden maastoestekisasta Ypäjällä jossa Lotte sijoittui toiseksi viime vuonna. Se fiilis mikä maastoradalla tulee on vaan niin hieno ja suosittelen kyllä kaikkia kokeilemaan! Ei minun pääni mihinkään isoihin ratoihin riittäisi, mutta aion kyllä startata Lotella heti kenttäkisat ihan hauskanpidon merkeissä kunhan saadaan koulupuoli siihen pisteeseen, että sinne aitojen sisäpuolelle voidaan mennä.. Virossa olen ollut kävelemässä 1* maastoradan ja mun mielestä se oli ihan kaamea! Kuvissa tai videolla esteistä ei saa oikeaa kuvaa vaan livenä ne on aina paljon pahemman näköisiä! Ainakin minusta..



Loppuun vielä shoppailuvinkki mitä en ainakaan itse suomessa ole nähnyt. Oikein viimeisen päälle bling bling otsapanta! Tässä Panta on käytössä. Ehkei ihan mun makuun, mutta eihän sitä tiedä.. ;)



perjantai 29. marraskuuta 2013

^^

Pari kuvaa jotka halusin jakaa tänne blogiin. Ekat kuvat on ihastuttavan söpöjä! Suomessa on järjestetty vasikka agillityä! Mekin lapsena touhuttiin paljon lehmien ja vasikoiden kanssa, ihme ettei keksitty esteitäkin laittaa.. Vasikan taluttaminen ei muuten ollut mitään ihan helppoa kun meno oli alkuu varsin villiä kun eihän niitä ennen oltu taluteltu...

Lehmäkuvat on täältä.

Loput kuvat ei sitten enää olekaan niin hauskoja.. Uskomattomia kylläkin! Lotellakin on tarhassa rengas, tosin suht matala niin sen ei kyllä sinne sisään pitäisi mahtua.. Nämä kuvat tulivat vastaa fb:ssä ja ne on kopioitu ulkomaalaiselta nettifoorumilta.


Reppana varsa!


keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Kivennäinen


Lotelle pitäisi hankkia uusi kivennäis- & vitamiinirehu ja on kyllä aika mahdoton tehtävä kun meillä ei ole tältä vuodelta heinäanalyysiä. Pitäisi varmaan itse teettää se! Nyt Lotte on syönyt SHC:n multimineraalia viime kesästä asti, mutta en tykkää siitä koska sitä kertyy päivittäin Loten juomakupin pohjalle. Se on kuin hiekkaa ja ihmettelin tosi pitkään mistä se tulee, ennenkuin tajusin, että kyseessä on kivennäinen. Tokihan se mahassa (kai) sulaa, mutta haluan nyt silti kokeilla jotain muuta. Lottehan syö myös täysrehua, mutta niin pienen määrän, että siitä ei kivennäistarve täyty.

Tässä pari esimerkkiä mitä olen ajatellut vaihtoehdoiksi:


Tämän rehun luvataan sisältävän kaiken mahdollisen ja hyvältähän tuo kuulostaakin, mutta tuoteselostetta en löydä mistään niin vaikea arvioida sisältöä.


Chevinal plus sisältää ainakin hyvin vitamiinejä ja kalkin kanssa pitäisi olla varsin toimiva yhdistelmä. Tämä on vahva vaihtoehto seuraavaksi "kivennäiseksi".

Tätä kivennäistä Lotte onkin joskus jo syönyt ja muuten onkin varsin hyvä, mutta sisältää aika reilusti rautaa. Meidän viimevuotinen heinä (niinkuin yleensäkin suomalainen heinä) sisältää ihan liikaa rautaa ja raudasta tulee yliannostusta jo ihan pelkästä heinästä niin en viitsisi ostaa lisäksi vielä kivennäistä jossa rautaa on paljon. Tähänkin heinäanalyysi olisi siis erittäin paikallaan, jotta tietäisin mikä tilanne tämän vuoden heinän kanssa on..

Lisäys: ostin nyt sitten kuitenkin tätä, myyjän mielestä rauta ei pitäisi olla ongelma. Meidän tallilla moni hevonen on syönyt tätä jo vuosia ja kenellekään ei ole tullut ongelmia. Joten toistaiseksi mennään tällä.

 Peruskivennäinen joka varmasti on ihan hyvä, mutta tarvitsee vitamiinitäydennystä lisäksi.
Krafftin kivennäinen on tällähetkellä paperilla mun "suosikki", mutta on myös kallein. Sisältää hyvin vitamiinejä ja toisaalta myös sinkkiä ja kuparia joista yleensä jää vajausta. Ja rautaa maltillisesti. Näkee, että tämä on suunniteltu pohjoismaiselle heinälle. 








Mitä kivennäistä teidän hevoset syövät?

tiistai 26. marraskuuta 2013

Kuulumisia


Niin se on taas viikko vierähtänyt (viime postauksesta siis). Vahvasti näyttää siltä, että talvi on tulossa. Saas nähdä pärjätäänkö ilman hokkeja vielä viikko ennen kengittäjän tuloa vai joudunko kiertämään hokit jalkoihin ennen sitä. Meillä ei ole täällä vielä lunta juuri yhtään, mutta tänään oli ensimmäinen kunnon pakkaspäivä (tai noh, -6c mutta kuitenkin..) Loten kanssa on puuhailtu kaikkea normaalia. 
Lauantaina oli estevalmennus ja Lotte hyppäsi taas ihan huippu hyvin! Olin etukäteen aika epävarma ja jännitin oksereita, mutta ihan turhaan! Valmentajakin näki jännitykseni ja kysyi miksi varmistelen okserille niin paljon enkä edes myötää kunnolla vaan jään pitämään vähän läpi hypyn. Tästä sitten yritin petrata. Ihan hyvä, että siitä sanottiin kun en muuten olisi edes tajunnut tekeväni niin. Tehtävänä oli hypätä kokorataleikkaa linjalla pysty - 3 laukkaa - pysty, päädyn ympäri ja kulmasta okserille josta kaarevalla linjalla 5 laukkaa yhden askeleen pysty okseri sarjalle. Esteet olivat ehkä max. kympissä ja Lotte teki tosi hyviä hyppyä! Valmentaja on tarkka siitä, että teen puolipidätteet (tarpeen vaatiessa reilutkin), hyvissä ajoin ennen estettä, esim kaarteessa jotta pääsen rentoutumaan ennen hyppyä enkä siis saa pitää Lottea esteen juurelle asti ja niin, että se hyppää kättä vasten. Ihan itsestään selviä juttuja, mutta minulle täytyy niistä jatkuvasti huomauttaa, jotta en mokaile..
Sunnuntaina käytiin Loten kanssa pitkällä maastolenkillä kun kerrankin päästiin päiväsaikaa liikenteeseen ja kelikin suosi. Tietkin olivat vielä sulat niin päästiin ravaamaan. Mentiin armeijan harjoitusalueelle jossa menee teitä ja polkuja ristiin rastiin. Minulla on yleensä tosi hyvä suuntavaisto enkä ikinä eksy, mutta nyt suuntavaisto petti.. Kuvittelin että ravaan kotiinpäin, mutta sitten päädyttiinkin täsmälleen toiseen suuntaan..  1,5 tunnin maastoilun jälkeen kotiin kuitenkin päästiin.
Eilen Lotte juoksi hetken liinassa ja tänään oli vuorossa kevyt maastokävely. Heijastimet vaan niskaan ja pimeään iltaan. Olen ennenkin kehunut sitä miten ihanaa on kun kaupungin valot valaisevat taivaan, eikä maastossa ole pilkkopimeää toisinkuin maalla. Arkenakin pystyy siis käymään maastokävelyillä. 

Aikas ihania otsapantoja! Muutama valitettavasti Lotelle
liian pieni ja myyty jo uuteen kotiin pienempiin päihin..

Ei saanut Lotte koulusatulaa, koska polvituet eivät
olleet mulle hyvät, vaan painoivat.
Tämän ihana satula on myynnissä täällä.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Koulusatulassa

Kuva keväältä, julkaistu jo aiemmin blogissa, mutta laitoin nyt uudestaan kun niin nätti kuva. Olisipa jo kevät! ;)
Lotte vietteli vähän vapaata viikonlopun yli. Perjantaina sillä oli kraniosakraalihoito ja sai viikonlopun palautua siitä. Hoito tuli tarpeeseen ja ongelmakohtiakin oli, mutta ei ilmeisesti mitään ihan kamalan isoa kuitenkaan. Suoraan sanottuna meni vähän ohi se palaute kun kerralla tuli niin paljon asiaa. Lotte sai myös jotain uutta hoitoa jota en ennen ollut nähnyt. En edes taida yrittää kertoa siitä kun en tajua mitään ja vielä vähemmin osaan pukea ne sanoiksi..  

Sama satula uutena. 
Maanantaina ratsastin Loten kevyesti askellajit läpi. Selässä oli tällä kertaa uudehko Antares, mutta ei siitäkään tullut meidän satulaa vaikka ihana siinä olikin istua. Oma satula on kuitenkin vielä varsin hyvä joten sillä pärjätään toistaiseksi. Mutta muut satulat saivatkin sitten luvan lähteä. Mulla lähes 10-vuotta ollut Bates lähti etsimään uutta kotia ja pienen harkinnan jälkeen myös Sydney koulusatulani. Ei minun ole mitään järkeä pitää satulaa jota en ikinä käytä. Kolusatula istuu Lotelle hyvin, mutta on niin "liukas", että en itse pysty ratsastamaan sillä vaikka aina välillä yritänkin. Tai siis en pysty istumaan tiiviisti alas ja satula on varmaankin minulle myös liian pieni. Olen ilmeisesti tottunut liian hyvää, että tuollaisen tavallisen satulan kanssa ei tule enää mitään.. Ja tavallisuudesta poikkeavaan, bongasin sieltä mihin satulani lähtivät myyntiin vanhan Parianin koulusatulan ja päätin ottaa sen testiin. Se ei ole mikään ihan tyypillinen koulusatula ja ulkonäöltäänkin vähän erilainen. Mutta Loten selkään se tuntui istuvan! Vähän liian leveä se on ja tarvitsee eteen täytettä, mutta se nyt vaan on hyvä asia tässä vaiheessa. Testasin ratsastaa sillä tänään ja aika erilaistahan se oli pitkästä aikaa olla koulusatulassa. Polvituet olivat aika kahlitsevat ja jalka pysyi tukevasti paikoillaan. Ja mikä parasta: Satula ei ollut ollenkaan liukas vaan oikein liimauduin istuimeen kokopaikkaisten housujeni kanssa. Ainoastaan laukan jälkeisessä ravissa olin hieman pulassa pitkine jalustimineni. Saas nähdä jääkö satula meille. Ainakin ekan kokeilun perusteella sai pisteet.


Minulla oli tänään siis kouluvalmennus ja ehkä hieman riskillä uudella satulalla mentiin, mutta kun en malttanut olla kokeilematta. Tehtiin paljon käynnissä hommia, ympyröitä, väistöjä avoja ym. Ravissa tehtiin samoja juttuja. Laukka nostettiin aina vasta kun Lotte rentoutui, käynnistä. Laukka sujui jälleen aika kivasti. Toki vaikeaan suuntaan tuli vaihtoja, mutta nyt se meni ihan vastalaukalle eikä vaihtanut ristille ja liikkui myös suorassa. Ja vaihtoi tosi hyvin takaisin myötälaukalle, ihan oikeita vaihtoja siis! Lotte liikkui tällä kertaa kuulemma enemmin suorassa mitä viime karralla, lienee lihashuollosta ollut apua..Itse sain palautetta, että pitää istua ryhdikkäämmin, kiva että istuntaankin välillä puututaan. Pidän valmentajan tavasta opettaa ja siitä, että Lotelta haetaan rentoutta joka hetki, eikä paineisteta liikaa, vaikka se joutuukin tekemään töitä ja liikkumaan oikein. Olipa hyvä, että vaihdoin ne viimeiset tunnit yksityisopetukseen Loten kanssa! Tätä kyllä jatketaan.

Tunnin jälkeen Lottea oli vastassa tyttö, joka on lukenut meidän blogia ja halusi tulla tervehtimään Lottea. :) Oli ajatuksena mennä maastoon kävelemään loppukäynnit, mutta sateen takia jäätiin sisälle. Ratsastuksen jälkeen Lotte sai hyvän hoidon ja tietenkin paljon herkkuja vierailta, Lotte kun on aika taitava kalastelemaan nameja ja seurustelemaan ihmisten kanssa. ;) Lotte oli mielissään saamastaan huomiosta!

Niin hauska kuva, että piti tänne kopsata.





keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Laukkaa



Lotte on ollut nyt ihan tosi hyvä ratsastaa. Kävin sunnuntaina sen kanssa laukkaamassa raviradalla, taisi tosiaan olla sen tarpeessa! Varustauduin kunnolla ja suojitin jalat hyvin. Verkkasin ulkokentällä ja sieltä sitten suunnattiin ravikselle. Pohja oli nyt hyvä kun on satanut paljon ja se oli saanut joustavuutta. Kesällä ravirata on mielestäni liian kova laukkaamiseen. Laukattiin eka oikeaan (eli Loten vaikeaan suuntaan) kierros, käveltiin hetki ja laukattiin toinen kierros. Lotte puri ihan hulluna oikeaan ohjaan kiinni. Sitten laukattiin toiseen suuntaan kierros ja vielä toinenkin vähän hitaammassa laukassa.. Ja yksi kierros mentiin reipasta ravia  löysin ohjin, jonka jälkeen suunnattiin maneesiin tekemään loppuverkka eli rentoa hölkkää 15min ja käyntiä 20min sekä jalkojen kylmäys. En halunnut tehdä loppuverkkaa enkä alkuverkkaa raviksella koska siellä en saa Lottea liikkumaan rennosti. Jonkun normaalihepan kanssa raviksella laukkaamisesta ei tarvitsisi tehdä näin suurta numeroa mitä Loten kanssa, voisi aloittaa rentoa rauhallista ravia ja laukkaa ja ottaa lopuksi jonkun spurtin, mutta Loten kanssa meno on vähän toista. Treeni vastaa kenttähevosen laukkatreeniä ja vaihteita on aluksi tasan se yksi eli täysiä ja Lotte voisi laukata kierros tolkulla hidastamatta yhtään..  Tai no toki se mulla siellä käsissä kestää ja saan sen kyllä esim. ravaamaan, mutta käy ihan tosi kuumana, joten en näe tässä olevan mitään järkeä kun voin verrytellä rennommin jossain muualla ja radalla ainoastaan laukata. Windy oli kyllä ihan samanlainen ja sen treeniin kuuluikin aika säännöllisesti laukkatreeni, jotta se sai purettua paineita. Ja Windy oli vielä kuumempi mitä Lotte on. Mutta taidan ottaa nyt Lotellekin treeniin mukaan tuon laukkaamisen. Esim kahden viikon välein yksi kierros molempiin suuntiin. Tuo neljä oli ehkä vähän liikaa.

Maanantaina meillä olikin vuorossa estevalmennus eli suht rankkaa tuon laukkaamisen jälkeen. Mutta Lotte oli kyllä tosi hyvä. Oli kuuma, mutta ei ihan niin kuuma mitä yleensä, eli aavistuksen parempi ratsastaa. Väsäsin paintilla hienon kuvan tehtävästä jota hypättiin. Ravilla sisään ja pysty, siitä tarkasti kulmaan ratsastaen toiselle pystylle radan poikki ja taas kulmaan ja ristikko-pystylle ja viisi laukkaa ja okseri. Varsinkin nuo kulmasta tultavat pystyt olivat hankalia ja mokasin muutaman lähestymisen, mutta Lotte hyppäsi kyllä tosi hyvin! Jäi hyvä mieli valmennuksesta.   


 Lotte ja jätti korvat!

Tiistaina mulle iski ihan kaamea mahatauti, enkä pystynyt liikkumaan sohvalta mihinkään. En saanut edes tietokonetta auki koko päivänä, makasin vaan sohvalla ja katsoin tv:tä. Lotella piti olla maatokävelyä/hölkkää joka nyt jäi tekemättä. Harmittaa koska edellinen päivä oli ollut rankka ja palauttavaa liikuntaa olisi tarvittu.

Keskiviikkona eli siis tänään eli sovittu kouluvalmennus. Ei minusta ollut ratsastuskoulussa ratsastajaksi ja vaihdoin viimeiset neljä kertaa siitä kymmenen kerran kortista siihen, että ope (kouluratsastaja ja master-tason opettaja) tulee pitämään mulle ja Lotelle koulutuntia meidän omalle tallille. Raahauduin tänää tallille aika heikossa hapessa, mutta ratsastaessa voimat palautuivat kummasti. Tehtiin eka käynnissä ympyröitä ja loivaa kiemurauraa. Ja sama ravissa. Sain kehua Lottea aina ulkokädellä, jotta se rentoutuisi, esim ympyrän aikana. Tämä oli mulle uutta kun aina ennen on painotettu, että kehutaan sisäkädellä. Mutta Loten kanssa tuo tuntui kyllä toimivan. Samoin aina välillä sain hieman myödätä molemmilla käsillä jotta Lotte pääsi vähän venyttämään kaulaa. Ennen laukkaa tehtiin ympyrällä väistöjä takaosa ulospäin. Aina muutama askel ja suoristus ja välillä väistätettiin ihan reiluun poikutukseen. Tämä jumppaa kuulema kyvin hevosen lantiota ja tätä treeniä käytetään erityisesti apuna laukanvaihtojen harjoitteluun eli saattaisi olla apua myös siihen ristilaukka ongelmaa. Tästä sitten nostettiin laukka, ensiksi se vaikeampi ja Lotte laukkasi ihan tosi hyvin! Laukattiin aina muutama ympyrä ja palattiin käyntiin ja pohkeenväistöharjoitukseen. Tehtiin tätä molempiin suuntiin. Oikeaan kierrokseen Lotte oli tosi jäykkä ja väistöt olivat aika hankalia, mutta laukka sujui kyllä hyvin! Koko ratsastuksen aikana oli tavoitteena pystyä ratsastamaan mahdollisimman vähällä paineella ja pyrkiä pitämään Lotte mahdollisimman rentona. Loppuravit tehtiin niin, että otin muutaman puolipidätteen ja myötäsin reilusti ohjasta. Tätä toistettiin niin kauan kunnes Lotte rentoutui ja kulki rennossa muodossa. Jatkuavasti piti myös kehua Lottea, siis koko valmennuksen ajan aina kun tuli hyviä pätkiä. Sain "koti"tehtäväksi jumpata Lottea noilla väistöharjoituksilla. Pidin tunnista tosi paljon ja ensi viikolla otetaan uudestaan. 


Haava aukesi sunnuntaina raviksella, mutta nyt päällä on taas jo hyvä rupi.


Sain sovitukseen erään Buteen, mutta valitettavasti se ei ollut Lotelle sopiva joten lähti takaisin. Seuraaviksi minulle on tulossa eräs Antares joka on ihan liikaa yli budjettini.. Sitten olen jonossa yhtään toiseen Buteeseen, mutta vähän pahoin pelkään, ettei se ikinä meille asti pääse vaan ostaja löytyy ennemmin. 


Loten karsinanaapuri vaihtui ja väliin oli laittettu jonkinlainen muovi, mutta Lotte oli todennut, että ei tässä mitään muoveja tarvita, minä haluan nähdä naapurin.. Puolet se tuosta repi, mutta sen jälkeen lopetti.. Ajatteli varmaan, että pysyköön naapuri sittenkin omissa oloissaan.. :D



Klipperin korjausta.. Haluaako joku ryhtyä koekaaniiniksi niin testataan toimiiko nyt.. Vika oli ilmeisesti kytkisessä.


Hubertusseura 90v


Viime lauantaina vietittiin ratsastusseurani 90v juhlaa. Kopion tähän seuran sivuilta pätkän historiikistä niin tiedätte millaisesta seurasta on kyse:

Hubertusseuran perustivat Ratsuväenprikaatin upseerit vuoden 1923 helmikuussa. Nimi oli silloin "Hubertusklubi-Hubertusklubben" ja seuran tarkoitus oli "järjestämällä yleisiä kilpailuja edistää ratsastus- ja metsästysurheilua maassa, sekä kohottaa innostusta niihin".



Jo perustamisvuonna järjestettiin ensimmäiset metsästysesteratsastukset ja joka vuosi oli 

ratsastusviikkoja, joihin sisältyivät kaikki mahdolliset kilpailulajit. Ne olivatkin suurimmat sen ajan ratsastuskilpailut maassamme.

Alunperin Hubertusseura oli upseereiden yhdistys: 

"Klubin toimivaksi jäseneksi on oikeutettu ilman muuta

jokainen Ratsuväkiprikaadiin kuuluva upseeri, 

lääkintä- ja eläinlääkintäupseeri, samoin prikaadista muihin

joukko-osastoihin tai reserviin siirretyt upseerit". 

Tämä on lainaus vuoden 1930 säännöistä, joissa sitten todetaan 

heidän perheisiinsä kuuluvien henkilöiden pääsevän kannattaviksi jäseniksi.

Vuonna 1941 tehtiin sääntömuutosesitys, jossa nimeksi ehdotettiin 

Hubertusseuraa. Seuran tarkoitukseksi kirjattiin ratsuväen 

kantahenkilökunnan fyysillisen kunnon ja kenttäkelpoisuuden

kohottamisen. Erikoisesti seura pyrki edistämään

Puolustuslaitoksen tarpeita tyydyttävän

hevostyypin kehittämistä ja tunnetuksi saattamista.

Tavoite oli siis varsin mittava. Ehdotus ei vielä tässä vaiheessa 

ehtinyt virallistettavaksi, vaan vasta sotien jälkeen 20.4.1945 

vuosikokous hyväksyi uudet säännöt. Tällöin nykyinen nimi 

virallistettiin, samoin lyhenne HubS. Merkittävää on, 

että näissä säännöissä ensimmäistä kertaa hyväksyttiin 

"hevosurheiluun innostuneet siviilihenkilöt" seuran kannattaviksi 

jäseniksi. Sääntöuudistus hyväksyttiin vasta 3.1.1947 

Oikeusministeriössä.

  • Hubertusseuran kunniapuheenjohtajat:
    C.G. Mannerheim 
    A. Ehrnrooth


Lauantai aamu aloitettiin perinteikkäällä ratsastuksella hubertuskivelle. Tämä perinne on ollut jo useamman vuoden unohduksissa, mutta nyt se on tarkoitus taas elvyttää. Tallilta meitä lähti matkaan 11 ratsukkoa ja hepat olivat aika pinkeitä kun oli niin iso porukka kasassa. Perille päästyämme seisottiin kaikki rivissä, nostettiin malja ja huudettiin kolminkertainen hubertushuuto (ja hepat saivat leipää). Tämän jälkeen jalkauduttiin ja oli vuorossa hubertustarun luku ja makkaranpaistoa. Hevoset viihtyivät ihan hyvin ja olivat rauhallisia kun oli lauma ympärillä ja kukaan ei ollut lähdössä minnekään. Lotte kävi tekemässä myös lähempää tuttavuutta hubertuskiven kanssa, siitä kuvia alla. Kotimatka oli aika vaihdikas, vaikka kärkihevonen menikin vain reipasta käyntiä niin muut eivät oikein meinanneet kestää perässä ja osa otti kierroksia. Lottekin on niin hidas käveliä, että se joutui ottamaan ravipätkiä lähes koko ajan. 



Kukkuu!


Tämä kaveri tykkäsi selvästi kivestä.. ;)


Illalla oli vuorossa juhla perinteikkäällä upseerikerholla. Paikalla oli paljon vieraita ja mm. srl:n edustus myös. Mukala oli paljon vanhoja jäseniä, sellaisia jotka eivät välttämätti enää ole toiminnassa mukana. Eräskin kunniajäsen oli kuulunut seuraan vuodesta 1941! Kuunneltiin puheita, syötiin hyvin ja paikalla oli orkesteri. Juhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä ja stipendejä ja minäkin sain stibendin, vähän tuntui siltä, etten olisi sitä ansainnut, vaikka tottakai se lämmitti mieltä. :)

Upseerikerho 1900-luvun alusta. Kopioitu.

Ainut kuva juhlasta.. Ei järin edustava..

Jos historia kiinnostaa (niinkuin minua) niin kannattaa tutustua tähän linkkiin. (Tai vaikka ei kiinnostaisikaan, niin katsokaa silti ainakin kuvat!) Linkin takanta löytyy mm. hevosen hoitoon ja ratsastukseen liittyvää historiaa 1900-luvun vaihteesta Lappeenrannan rakuunamäeltä josta meidänkin seura on siis lähtöisin. (Kuvat on kopioitu tuolta.)


Hevosten seisotusallas kavioiden hoitamiseksi 
vuonna 1925.


Sisäkuva tallista. Yhteen pitkään tallirakennukseen mahtui yli sata hevosta. Keskellä tallirakennusta oli pitkä käytävä ja hevoset seisoivat käytävän molemmin puolin omissa pilttuissaan. Tolpat oli suojattu olkipunoksella, etteivät hevoset loukkaisi itseään potkiessaan. Satulat ja muut varusteet telineessä kunkin hevosen kohdalla.


Ratsastuksen harjoittelua aloitettiin puuhevosella. Kaikissa eskadroonissa oli 
oikean hevosen kokoinen puuhevonen nimeltään Rusko. Ruskon avulla 
harjoiteltiin mm. satulointia, selkään nousua ja oikeaa ratsastusasentoa.

Sapelilla lyöntiharjoituksia varten puuhevoset siirrettiin ulos. 
Harjoitukset keskuskentällä vuonna 1926.