Kuvia Dumista

Aivan ihana tää eka kuva! Ostin tän myös ilman tuota vesileimaa ja yritän saada tehtyä tästä blogille bannerin.. :) Harmi kun photoshop on mun vanhalla koneella ja toisekseen olen tainnut unohtaa miten sitä käytetään.. :/  Pitää ehkä kaivaa se kone esiin..

Lotte viettelee edelleen ansaitsemaansa laidunlomaa, viikon saa vielä olla ja sitten kaivetaan satula esille. Kengän tiputti ja kengittäjä pääsee vasta viikon päästä. Lotte olisi pitänyt kengittää jo viime viikolla, en vaan vielä ole oppinut, että tälle uudelle kengittäjälle pitää soittaa ainakin pari viikkoa etukäteen. Entinen kengittäjä (joka kengitti mulle vuosia), tuli aina parin päivän sisällä. Mutta ei siinä mitään, oma moka, joka nyt ei edes haittaa kun hevonen lomailee :)

Jalassa oleva naarmu on parantunut hyvin, onneksi!

Pikkusisko soitteli juuri leiriltä ja kehui, että on ihan sika kivaa! Huomena on kuulema estekisat leirin päätöksenä, tytöt saavat itse suunnitella radan.. Tsemppiä kisoihin siskolle! ;)



Laitumella

Viimeviikon perjantaina vietiin Lotte laitumelle. Tarkoitus oli laittaa aluksi eri lohkoille niin saa aidan takaa tutustua uusiin kavereihinsa, mutta eihän se sitten ihan niin mennytkään.. Lotte pukitti kohti väliaitaa ja lanka jäi jalkoihin ja sitten mentiin..  Musta ruuna kirmaisi samalle puolella ja hevoset juoksentelivat innoissan ympäri laidunta. Olisi tullut hienoja kuvia, mutta kamera oli tietenkin autossa.. Hevoset tulivat heti hyvin toimeen keskenään. Laitumella saapui lenkiltä vielä kolmas hevonen, suokki ruuna, joka ei sitten tykännytkään Lotesta vaan jahtasi sitä ja hääti pois. Onneksi Lotte on aika paljon nopeampi.. Vähän hirvitti jättää se sinne, laitoin sadeloimen päälle ja otin suojat pois jaloista. Tää on aika kinkkinen juttu, että uskaltaako hevosen laittaa muiden kanssa vai ei, koska riskinsä siinä on. Hokkiaikana ja ylipäätänsä kotona Lotte tarhaa yksin (tosin pääsee aidan välistä temuamaan kavereiden kanssa, en pidä ihan täys eristämisestä jossa hevoset eivät pääse ollenkaan kosketuksiin toistensa kanssa). Mitä vähemmin tilaa niin sen enemmin riskejä, niin minä ainakin yritän järkeillä.. Mutta laitumella on paljon tilaa ja onhan hevonen kuitenkin laumaeläin niin olen päättänyt ottaa omistajana riskin ja antaa hevosen kesällä elää luonnonmukaista elämää... Tosin toisista tulee ihan pöllöjä stressaajia kun ovat kaverin kanssa, kamala paniikki ja huuto alkaa kun kaveri viedään pois vaikka ympärillä olisikin muita hevosia, onneksi Lotte ei ole tälläinen!

Joku pikku shettis olisi varmaan omistajan mielelle paras kaverivaihtoehto hevoselle, tosin kai sellaisenkin potku oikeaan kohtaan voi saada pahaa jälkeä..



Tutustumista..

Lauantaina sitten aika jännittynein mielin pääsin vasta illalla tallille. Koko päivä oli satanut vettä ja maalailin jo kuvia mieleen, että Lotte makaa jalka poikki paleltuneena laitumella.. Noh ihan kunnossa se oli ja sadekin oli tauonnut. Hevoset tulivat jo paljon paremmin keskenään juttuun. Otin Loten talliin syömään. Takajalassa oli parin sentin vekki ja haavan kohdalta jalka oli vähän turvoksissa ja lämmin. Liikkui kuitenkin ihan puhtaasti. Haava oli varmaan tullut jo perjantaina (jos olisin jättänyt suojat jalkaan niin ei olisi tullut, mutta ei niitä varmaan vuorokautta olisi jalaoissa kehdannut pitää..) Jokatapauksessa paketoin sen animalintex hauteella. Suunnitelmissä oli viedä hevonen takaisin laitumelle, mutta oli niin väsynyt että nukahti talliin.. Sisko yritti syöttää sille porkkanaa, mutta ei reagoinut mitenkään kun taisi olla jo unessa.. :D Päätin jättää sen sitten talliin, kun ei sitä yksin olo näyttänyt häiritsevän.. Itse jäin vanhemmilleni yöksi ja sunnuntai aamuna kävin sitten viemässä ulos. Hyvin oli kuivaheinä maistunut yön aikana. Laitoin päälle ötökkäloimen jonka ostin agrista reilu 40€. Katsoin että Börjesiltä olisi saanut samalla hinnalla aika paljon paremman.... Tuossa horzen loimessa on ihan liian lyhyt kaulaosa ja kiinnitykset ihan hölmöt klipsit jotka ei kyllä pidä. Ompelin siihen eilen ihan soljen eteen niin nyt ei pääse enää aukeamaan. En ole ennen käyttänyt ötökkäloimia, mutta on siitä selvästi ollut hyötyä, kun kokeilin ma-ti jättää sen ilman loimea niin se oli taas ihan pateilla joita loimi päällä ei tule.
Nyt Lotte on ollut yötäpäivää laitumella kun ei mua innosta aamulla ajella 50km ennen klo 7 alkavia töitä enkä usko että poikaystävänikään ihan kamalasti innostuisi jos hevosen takia yöpyisin aina vanhemmillani.. :D Onneksi hevosista on tullut hyvät ystävykset, musta ruuna on suorastaan rakastunut Lotteen. :) Olen mä nyt jokapäivä käynyt Loten tsekkaamassa, puhdistanut haavat tallissa ja antanut vähän väkirehuja + kivennäistä, mutta eipä nuo näytä oikein maistuvan.. Onneksi heinä maistuu laitumella ja ihan kuin Lotte olisi jo vähän saanut pyöreyttä, jee! :)
Pikkusiskoni on ratsastusleirillä, olen aika kade.. ;) Soitteli innoissaan ja kertoi hoitoponista ja estetunnista yms. Tulee ihan omat leirit lapsuudessa mieleen. :) 

Nyt kun Lotte on laitumella, mulla olisi hyvää aikaa kirjoitella jotain muuta, niin toiveta saa esittää :)



Tallissa lepäilemässä

Kaverukset





Mars matkaan

Mainitsin tuolla esittely sivulleni ensimmäisen hevoseni lastausongelmista ja lupasin kirjoittaa aiheesta ihan oman postauksen.

Ennen Zeraa minulla ei juurikaan ollut kokemusta hevosen lastauksesta, mukana oli aina ollut joku kokeneempi ihminen. Myyjä lastasi hevosen ongelmitta koppii, mutta kun eka matka kotonta valmennukseen koitti niin tammahan laittoi liinat kiinni.. Siinä me sitten isäni kanssa pähkäiltiin ja apuun tuli muita ihmisiä (ei ammattilaisia). Kyllä se sinne koppiin sitten aina jotenkin saatiin, mutta joka kerta homma meni hankalammaksi. Joskus peitettiin hevosen silmät josta oli hyötyä ehkä kerran pari - sen jälkeen alkoi menemään tosi vaaralliseksi. Yleensä se meni siihen, että itse menetin hermot ja itkeä pillitin kopissa, isäni käski minut sivuun ja totesi että tuo ei auta yhtään mitään..
Isäni (joka ei siis ole hevosihminen) luki aiheesta paljon ja teki listaa miten kuuluu toimia. Mm: Ei saa hermostua, paine taakse, vaihtoehtoja ei anneta vaan koppiin mennää ja piste, on ajettava niinkuin kyydissä olisi vesilasi joka ei saa läikkyä, suitset päässä, hevonen liinassa yms. Ja pitää harjoitella! Ja isänihän näitä sitten alkoi toteuttaa, koppi oli jopa tarhassa ja sisään laitettiin ruokaa (auto edessä ettei kippaa). Ongelmasta oli tullut meidän aiheuttamana jo aika iso ja Zeralla iski paniikki jo traikun näkemisestä. Isäni lastasi aina hevosen, koska omat hermoni eivät sitä kestäneet, varsinkin jos tulevat kisat jännitti. Harjoiteltiin kovasti ja apuna oli aina liinat ja alkuun poikittainen sivupuu, ettei hevonen päässyt sivuun. Ja harjoittelu kannatti koska pikkuhiljaa homma alkoi sujumaan. Heti 18-vuotta täytettyäni aloin itse ajamaan ja isä jäi kotiin astmansa vuoksi. Hän tuli kuitenkin aina taluttamaan hevosen koppiin, sain mä sen itse aina kisoista ja valkuista kotiin :D Kerran olin lähdössä Lahteen kisoihin ja isä oli töissä niin äiti tuli auttamaan. Ja eihän me sitä hevosta koppiin saatu. Keksin että pitää pyytää joku mies apuun, naapurin maanviljeliä yritti, mutta ei siitä mitään tullut. Oli pakko soittaa isälle ja kun hän sitten puolen tunnin kuluttua saapui paikalle ja nousi autosta niin Zera nosti pään ja alkoi ravaamaan ympärilläni. Isä otti hevosen, taputti sitä kaulalle, totesi että nyt lähdetään kisoihin ja talutti sen traileriin! Mietin siinä sitten, että ei ole todellista..
Enkä muista että isäni ikinä olisi menettänyt hermoja Zeran kanssa (niinkuin minä), tai käyttäytynyt sitä kohtaan väkivaltaisesti. Kai siitä eläin sitten vaistosi sen hiljaisen auktoriteetin, että tässä on pomo, joka ei tee mitään pahaa, mutta jota täytyy totella mukisematta. Samalla tavalla meidän koirat on kunnioittaneet "pomoaan". Ukkini oli ihan samanlainen ja hänellä oli ihan mieletön auktoriteetti koiriin (ja ylipäätänsä muihinkin eläimiin koska heillä oli maatila), koirat olisivat tehneet ukin puolesta varmaan ihan mitä vaan. Lapsuudessa vietin paljon aikaa "mummilassa" lehmiä hoitaen ym. Kai sieltä sitten oppi sitä paljon puhuttua maalaisjärkeä?..
Toisin sanoen isäni on aika suuri idoli liittyen hevosen käsittelyyn, vaikka hän ei edes ole hevosihminen. :)
Tein mä kyllä vielä yhden mokan liittyen tuohon kuljetukseen. Ajoin liian kovaa kun mulla oli kiire treeneihin ja tie oli mutkainen. Pieni laitakammohan siitä hevoselle tuli ja aina vasempaan kääntyvissä mutkissa hevonen heittäytyi vasten seinää ottamaan tukea. Kantapään kautta piti tääkin asia siis opetalla. Jatkossa piti ajaa super varovaisesti.

Muutettuani Peuramaalle jouduin itse opettelemaan Zeran lastauksen. Piti opetella myös pärjäämään kisoissa ihan kaksin hevosen kanssa ilman hoitajaa. Minnalta opin kyllä varsin paljon kaikkea muutakin hevosen käsittelyyn ja tietenkin ratsastukseen liittyen. Hänen hevosensa matkustivat vain bootsit jaloissa, paksut kulkkarit ovat hiostavia ja epämukavia ja hevosen on miellyttävämpi matkustaa ilman niitä. Nykyään kuljetan itse kesäisin pelkillä buutseilla (ehkä myös ratsastussuojat riippuen matkan pituudesta), hokkiaikana haluan lisäsuojaa, pintelit ja patjat on hyvät tai sitten suht lötköt kulkkarit mitkä jalassa hevosen on helppo kävellä.

Zeran jälkeen tuli muita hevosia, jotka alkuun vähän laittoivat vastaan traileriin menossa, mutta aika nopeasti hommasta tuli rutiinia. Nykyään toimin aina näin: varaan liinan kiinni traileriin, että saan heti paineen hevosen taakse jos se pysähtyy. Jos tiedän, että ongelmia on ollut varaan liinat molemmin puolin. Levitän väliseinän lastauksen ajaksi jotta tilaa on enemmin, Windyn kanssa huomasin, että sen oli hankalampaa mennä kyytiin kun seinää ei oltu levitetty vaikka muuten meni ihan ongelmitta). Laitan hevosen kiinni vasta kun puomi ja takaluukku on kiinni. Hevosta purkaessa toimin päinvastoin. Väliseinän levittäminen antaa hevoselle huomattavasti enemmin tilaa myös peruuttamiseen. Kahden hevosen kanssa tietenkin tätä soveltaen ;) Kyytiin menee eka se jolle kulkeminen on helpompaa ja epävarmemmalle on helpompaa kun kaveri odottaa jo kopissa. Jos molemmat kulkee ongelmitta niin isompi menee eka.
Jos lastaan hevosen yksin niin en ikinä laita edestä kiinni ennekuin takapuomi ja silta on kiinni. Jätän narun roikkumaan ja menen äkkiä joko ulkokautta tai tyhjältä puolelta laittamaan takapuomin kiinni. Jos hevonen tässä ajassa kerkeää peruuttaa pois ei asialle mahda oikein mitään.. Zera keksi tän kerran ja oli aamuyö eikä tallilla ollut vielä ketään muita ihmisiä. Taisi peruuttaa kaksi kertaa ulos siinä ajassa kun olin menossa taakse, lopulta hain kauraämpärin niin jäi koppiin sitä syömään ja kerkesin laittamaan puomit kiinni.. Onhan tähän yksin lastaamiseenkin jotain apuliinoja kehitelty, mutta en ole niihin tutustunut. Ja toiset opettaa hevosen itse menemään koppiin niin saa heti laitettua puomin kiinni. Joka tapauksessa rekkaan on helppo lastata yksin kun saa samantien käännettyä seinän, sellainenhan se olisi tietenkin haaveissa.. ;)
Lastatessa käytän myös suitsia/ketjua leuan alta ellei hevonen ole tosi rutinoitunut matkustaja. On super hölmöä jos hevonen pääsee tämän takia irti ja painelee naru tai liina jaloissa pitkin pihoja...
Tärkeimpiä asioita mielestäni on siis ettei missään tapauksessa saa hermostua ja menettää malttiaan kun sitten ei ainakaan onnistu (tämä pätee kyllä kaikissa muissakin hevosiin ja varmaan ylipäätänsä eläimiin liittyvissä asioissa) ja on ihan pakko ajaa rauhassa ja tasaisesti vaikka olisi kuinka kiire. Nojoo tietenkin jos kyse on hevosen elämästä tai kuolemasta.. ;) Ei se hevonen sitä ylinopeutta suoralla motarilla tunne, mutta kiemuraisella tiellä tuntee (nimimerkillä kokemusta on..) - eikä tarvi edes ajaa ylinopeutta..

Loten lastaus on joka kerta helpompaa (ekalla kerralla se ei osannut peruuttaa kopista ulos kun oli mennyt vain rekalla - lopulta meidän piti kääntään se sisällä ympäri kun ei kertakaikkia saatu sitä muuten ulos ;) Myös lastauksessa kaksi liinaa olisi alkuun ollut hyvä, mutta ei meitä koskaan ollut kuin kaksi ihmistä. Pisimmillään sen lastauksessa on mennyt varmaan 10-15min. Nykyään ei tarvi enää edes liinaa vaan Lotte kävelee suoraan sisään vaikka traikut sitä edelleen aika kovin jännittääkin. Heinää olen laittanut mukaan ihan siitä syystä, että heinän pureskelu kai vähän lievittää hevosen jännitystä.. Mutta jos on tosi ahmatti hevonen niin en anna isoa, ylimääräistä heinäannosta traikkumatkalla, eihän se jaksa suorittaa kisoissa jos maha on killillään ylimääräisestä heinästä. Ei mulla tälläisiä hevosia kyllä koskaan ole ollut..

Ohhoh tulipahan pitkä! Toivottavasti tämä nyt ei kuulosta miltään paasaamiselta, tyyliin minä olen paras ja minä tiedän kaiken -koska näin ei missään tapauksessa ole. Halusin lähinnä kirjoittaa siitä millä lailla minä olen kantapään kautta oppinut ja mitkä on tavat jotka olen hyviksi todennut. Jos jollain on hyviä vinkkejä siitä miten nirson hevosen saa kisamatkalla juotettua niin otan niitä ilolla vastaan! :)

Zera lahdessa kisoissa

HIHS

Horse Show postaus jo toukokuussa.. :D Ostettiin tänään liput sunnuntain näytökseen. Kokopäivän lipun sai toukokuun ajan World Cup-lipun hinnalla ja pystyi maksamaan meidän töistä saamilla kulttuuriseteleillä niin omasta pussista piti maksaa 40€. Ei paha! :) Yleensä olen ostanut lipun ihan viimetingassa (joskus jopa samana päivänä netistä), mutta nyt olen ainakin ajoissa.. ;) Toivottavasti en vaan hävitä niitä ennen syksyä.. :D

City heppa..

Lotella en ole ratsastanut nyt ollenkaan, olen vaan syötellyt sitä, että tottuu vihreään. Haava on parantunut hyvin - tai ei siinä ainakaan mitään ongelmia näytä olevan.. Operaation nimi oli muuten Caslick-ompelu.
Tänään Lotte muutti omaan karsinaan. Sain tavaroita järjesteltyä kaappeihin - tosi kivaa kun saa jonkinlaisen järjestyksen! Ihmeen paljon siellä kisakaapissa rompetta olikin.. Viedäänkin Lotte jo huomena laitumelle kun vk:n lopuksi on luvattu sadetta enkä halua ottaa sitä riskiä, että liukastuu laitumelle päästessään. Toivottavasti se ei ihan jäädy siellä - eilenkin oli karvat ihan pörhöllään kun oli niin viileää.. Pitää loimittaa se ja käydä vaihtelemassa kuivia loimia päälle. On siellä hevosilla lato, mutta en tiedä tajuavatko ne mennä sinne. Ja voisihan sen karsinaankin laittaa, mutta sitten pitäisi olla yksin tallissa. Noh katsotaan miten menee.. Viisainta olisi viedä vasta kun ilmat taas lämpenevät, mutta sitten täytyisi maksaa koko tallivuokra vaikka olisin vaan muutaman päivän.
Meidän tallilla menee muutenkin kuviot uusiksi kun nykyinen ratsastuskoulun pitäjä lopettaa ja tilalle tulee Takkulan ratsastuskeskuksen pitäjä Lahdesta. Tai ei meidan tallilla vaan ratsastuskoulun puolella, mutta kuitenkin. Ihan mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan uusi pitäjä alkaa koulua kehittää. :)

Tässä varsin hauska kuvasarja Loten touhuista.. :D



Eka moikataan kavereita



Sitten piehtaroidaan hiekkakuopassa

Lepäillään kuopassa..

Kaivetaan kuoppaa..

Poseerataan kuvaajalle..

Tutkaillaan ympäristöä..

Kaivetaan lisää..

Lepäillään pesässä..

Ja melkein jäädään jumiin..

Näkiköhän kukaan..

Ja moikataan taas kavereita..

Ja ollaan muuten vaan söpö..

Tikkailuja

Alkaa silmät lumpsaamaan..

Lotelle tehtiin maanantaina se pieni operaatio josta kerroin tuolla valmentautumista- postauksessa. Mua jännitti aika paljon, ei itse operaatio vaan rauhoitus yms. Viimeeksi kun Lotte rauhoitettiin niin sai kipulääkkeestä shokin ja seuraavana päivänä mahan toiminta aika lailla pysähtyi ja aiheutti ähkyilyä. Eihän se shokki siihen rauhoitukseen liittynyt, mutta joka tapauksessa jännitti.

Meidän tallilla on kunnaneläinlääkärin pakkopilttuu huone eli kätevästi pystyi hoitamaan siinä. Lotte käveli kiltisti pakkopilttuuseen, rauhotettiin ilman ongelmia, ommeltava kohta puudutettiin ja operaatio oli valmis puolessa tunnissa. Onneksi Lotella ei ole piikki kammoa ja pystyn hyvin itsekin piikittämään penisiliinikurit (joita on kaksi takana), tää homma ei tosin lääkitystä kaipaa. :) Ommeltiin siis takanta puoliksi kiinni, jos varsotetaan joskus niin pitää sitten tietenkin avata. Eläinlääkäri totesi myös että ilmaa oli sisällä eli ei turha operaatio ollenkaan. Ravureilla tää on ilmeisesti yleisempää kuin ratsuilla. Parin viikon päästä otan tikit pois, nyt saakin sitten olla kevyellä, että haavaa lähtee parantumaan hyvin. Laitumelle olisi tarkoitus viedä lauantaina. Nyt olenkin kovasti syötellut ja kerännyt vihreää, että maha tottuu.

P.S. Tein sen Dumin kisaraportin tuon edellisen päivityksen päälle. Lisäsin myös myynnissä oleville varusteille oman sivun.

Loten tyylinäyte laukasta ;)



Lotte nuoleskelee radan jälkeen huulia :D Taitaa haaveilla herkuista, niitä kun ei kuulunut niin päätti näykkästä poikaystävääni käsiverrasta.. :DD




Kävin eilen Venäjällä tankkaamassa auton. Ihan hirveet jonot, reissussa meni 4 tuntia (mikä nyt ei edes ole kovin paha). Tässä kuvassa olen jo takaisin Suomessa ja nuo pitkät autojonot tuossa on menossa Venäjälle. Ihan älytöntä puuhaa.. :p (Aika puhdas tuulilasi muuten..)



Tuomarinkylä noviisi 90cm 8vp

 

 Sunnuntai aamuna herätys oli jo ennen neljää ja matka Helsinkiin hevosen kanssa alkoi viideltä. Varasin matkaan kolme tuntia, mutta perillä oltiin jo 7:45. Kilpailijatiedotteessa luki että trailereiden parkkeeraus vinttikoirakeskuksen takana, ihmettelin kun ei mitään opastuksia ollut tms, toinen traileri sinne tosin myös ilmestyi.. Enkä edes tiennyt missä päin kisa-areena on, mutta osasin kuitenkin suunnistaa oikeaan suuntaan kun olen kerran lapsena käynyt Tuomarinkylässä hevosia katsomassa.. Kisa-alueen vierellä olikin sitten oikea parkki joten siirryttiin sinne. Ei oltu ainoat jotka olivat ymmärtäneet kilpailujatiedotteen vääriin.. Seuraavaksi alkoi vessan metsästys joka myöskin oli aikas haastavaa.. Yksi opaste oli, mutta ei enempää ja lopulta kysymällä selvisi vessan olevan tallissa, jonka ovessa luki pääsy kielletty. Joku wc lappu olisi ollut ihan jees siinä... Vähän turhaa stressiä aiheuttaa tollaiset pikkuasiat varsinkin kun on kisat edessä ja jännitystä ilmassa.

Radan kävelyssä katselin taas, että ompas isoja esteitä.. Empä muista milloin 90cm olisi vaikuttanut noin isolta.. :D Tosi äkkiä esteet alkaa näyttää isoilta kun ei vähään aikaan ole hypännyt.. Muistan Windyn ekan kympin joka oli mielestäni jättimäinen vaikka olin Zerallakin hypännyt kymppiä. Ekan 120 ratani hyppäsin Savonlinnan a-kansallisissa, myöhästyin radan kävelystä ja opettelin radan aidan takaa, uusinnassa taisi tulla yksi pudotus. Seuraavana päivänä kerkesin sitten rataa kävelemään ja katselin niitä jäätävän kokoisia oksereita ja mietin miten näistä on edellisenä päivänä selvitty.. ;) Pitäisköhän siirtyä kouluratsastajaksi.. :D

Lotte kävi aikas kierroksissa kun parkkis oli tosi ahdas ja hevosia ja autoja vilisi ympärillä. Kamppeet saatiin niskaan ja suunnattiin verkkailemaan, hevoset pääsivät tutustumaan rataan ennen luokan alkua ja Lotte käppäili varsin tyynesti ympäriinsä. Oli siellä muutama muukin yhtä honkkeli vauveli niinkuin Lotte on :)

Lähtövuoroni oli 15 ja aloin verkkailemaan ravissa siinä vaiheilla kun radalla oli ehkä noin viides ratsukko. Verkassa oli hyvä ja tuli hyviä hyppyjä joten annoin olla. Tässä kohtaa mä mokasin kun tuli liian pitkä tauko ennen omaa rataa. Olisi pitänyt ottaa yksi hyppy vielä ennen suoritusta. Rata alkoi nimittäin ensimmäisen esteen aika totaalisella keilauksella, tuli vähän juureen ja ehkä vähän terävyys puuttui juurikin tuon liian pitkän tauon takia. Seuraavat esteet lähti sujumaan ja vauhtia riitti tyypilliseen tapaan Lotella. Viitosesteelle tultiin myös liian pohjaa ja puomi tippui, mutta muuten oli varsin hyvä rata ja olen hevoseen super tyytyväinen! Paremmalla ratsastamisella olisi nuokin puomit jääneet ylös. :) Pohja oli oikein hyvä, sitä oli jyrätty ja kasteltu koko aamun joten meidän kohdalla pohja ainakin toimi erinomaisesti kun menin luokan alkupäässä. :) Esteetkään ei enää selkään tuntuneet isoilta ;) Tosin ei Lotte noin isoja ole ennen mennytkään muuta kuin yksittäisenä, mutta eipä sillä vaikeuksia ollut eikä mikä este pelota. Super!

Loppuverkaksi ravailin jonkun lenkin Dumin peltojen ympäri - vastaan tuli ensimmäiset asiat joita Lotte kisoissa pelkäsi, nimittäin kivi ja kanto.. Hassu lapsi.. :) Maisemat oli kyllä nätit! 10:15 lähdettiin ajamaan kotiin päin ja Lappeenrannassa oltiin jo yhdeltä - nopea Helsingin reissu siis! Täältä päin on vähän ärsyttävää lähteä kisoihin kun aina on niin pitkä matka. Tosin voisi asiat olla vielä huonomminkin, jos asuisin vielä kauempana. Helsinkiin on matkaa reilu 200km.

Kotona savikääreet jalkoihin ja polle tarhailemaan. Ainiin, ei vieläkään suostunut juomaan kisoissa, mutta söi sentään tuoretta heinää jota olin kerännyt verkon täyteen niin vähän sai nestettä..

Tää on aika hauska kuva :D

Laiheliini

Lotte on tosiaan laihtunut paljon tän toukokuun aikana, kirjoitin siitä tuossa edellisissä postauksessa, mutta jatketaan nyt aiheesta. Tallin vaihto oli Lotelle ilmeisesti aika iso juttu vaikka Hubsilta ei lähdetty mihinkään ja Lotte jatkoi tarhailua samassa tarhassa. Kuitenkin ruokahalu tippui ja alkoi nirsoilla. Luulen että kiimatkin vaikuttaa ruokahaluttomuuteen (ei ole nimittäin eka tamma mikä mulla nirsoilee..) Aikaisemmin söi lähes kaikki heinät, mutta nyt jättää heinää tarhaan kun myös karsinaan. Samoin noiden lisäruokien syöminen on takkuillut, nyt onneksi menee jotenkuten elektrolyyttejä kun ostin Black Horsea, se ei taida maistua niin pahalle kuin edellinen.. Ennen joi siis mash vellin ihan mielellään, mutta nyt suostuu syömään vaan jotenkuten jos siinä ei ole yhtään ylimäärästä vettä mukana. Mella melassileikettä olisin ostanut, mutta se oli jo näin keväällä loppunut. GreenLinea tuo tuskin suostuu syömään. Mutta soijaa on suositeltu ja sitä ajattelinkin kokeilla syksyllä, riippuen siitä miten saa massaa laitumella ollessaa. Lasken nyt siis aika paljon laitumen varaan, että siellä saisi massaa takaisin. Onhan se mahahaavakin aivan mahdollinen kun nyt on aloitettu kisaaminenkin ja trailerissa matkustaminen on niin jännää ja ylipäätänsä myös kotona ratsastaessa on niin kuuma, että varmaan aiheuttaa stressiä. Ei kuitenkaan ole mitenkään kipeä eikä sitä haittaa jos mahaa kosketellaan, niin en usko että kovin pahoista haavoista ainakaan olisi kyse. Toisin sanoen taas: laidun parantaa. Eli katsellaan nyt miltä näyttää kuukauden päästä..
Mutta joo, samoilla ongelmilla on painittu edellistenkin kanssa, tosin ne on olleet puoliksi täykkäreitä niin olen laskenut sen piikkiin aika paljon, mutta Loten täykkäriaste on kyllä aika paljon pienempi.. Toisten hevoset kuulema lihoavat jo pelkästä "heinän näkemisestä", Lotte saa sen 12kg heinää (enempää ei syö, tosin nyt ei tuotakaan määrää).. Kauran ja progressin sekoitusta 3-4L liippuen liikutuksesta, jaettuna kolmeen ruokintakertaan. Nyt alan taas miettiä jotain imeytymisjuttua, kun ei noilla määrillä mun mielestä laihtua pitäisi.. Tosin tää toukukuun on ollut kyllä ratsastuksellisestikin Lotelle tosi rankka. Meneepä taas jaaritteluksi.. Sorry. Ehkä tää auttaa mua itseäni selvittelemään ongelmaa kun kirjoitan tänne ylös..  Noh, jokatapauksessa tässä on kuvia Loten nykyisestä ulkomuodosta, tuo yksi kuva on aika järkky.. Voisi hälyttää paikalle jo eläinsuojeluviranomaiset..

Sanna B:n valmennus, taidan juuri keräillä ohjia käteen.. Kuikelo Lotte.



Tää taitaa olla realistisin kuva siitä miltä Lotte näyttää nyt. Massaa ja lihasta lisää. Varsinkin peppuun (ja koko ylälinjaan)

Tää näyttää jo eläinrääkkäykseltä! Tämmöstä kuvaa ei varmaan kannattais laittaa nettiin ollenkaan, mutta ihan esimerkkinä vaan mitä kuvakulma, asento ja valo saattaa saada aikaan. Tää on nimittäin otettu ihan samalla kerralla kuin nää muutkin kuvat (ylin on kaksi päivää aikaisemmin) 

Väkirehu kyllä maistuis..

Menin sitten eilen leikkaamaan myös Loten harjan ja siitä tuli aivan super kamala ja meni liian lyhyeksi.. :S Olen aina ollut super huono hevosten harjojen kanssa, pitää ehkä yrittää jotenkin nyppiä sitä.. Letit olisi sunnuntaina kova sana, mutta lähtö on aamu viideltä niin taidan kuitenkin jättää väliin.. Leikkelin myös vuohiskarvat ja nekin tuli aika kynityn näköiseksi kun kaikki kammat oli kadonneet niin en saanut leikattua niin nätisti... Tällaisiin hommiin tarvisin kyllä sitä hoitajaa.... Ja vitsit odotan jo että saan laittaa kaikki tavarat järjestykseen kaappeihin kun nyt ei löydä ikinä mitään kun kaikki on vaan survottu kisakaappiin. :/
Ostin Lotelle kolme Bucasin loimea, mutta ne oli kyllä huono ostos.. Pitenee myydä eteenpäin, lähtee halvemmalla mitä itse maksoin, ainakin se kallein kun en taida viitsiä pyytää edes sitä 35euroa kun mielestäni se on liikaa..
Surffailin taas eri blogeilla ja tämmönen sattui eteen: http://critiqueques.blogspot.com/2012/05/sienia-kainalossa.html Viikonloppuleiri sisältää ratsastusta, hyvää ruokaa, viiniä, saunomista ja kylpemistä (lisämaksusta hierontaa) - kuulostaa aika luksukselta! Voisi mennä vaikka istuntakurssille.. Kunnon kouluratsastusviikonloppu tekis kyllä terää.. Hinta on aika suolainen 360€, tosin saan töistä liikuntaseteileitä mistä firma maksaa puolet niin eihän se sitten olis enää niin paha.. Pitää varmaan laittaa postia ja kysyä kelpaako tuonne smartumit.. http://www.kekkolankartano.fi/kekkolassa-tapahtuu/ Kuka lähtee mukaan? Kaisu?

Bucasin vuoreton sadeloimi  (tosin ei enää pidä kuulema ihan täysin vettä) 15€, tää oli kuitenkin kiva ja istui hyvin. Loten silmässä taitaa olla kärpänen..

Bucasin aika syöty sadeloimi, 35€, tää on sitä halpaa mallia mikä maksaa uutena varmaan 70€, lavoista ihan liian tiukka. Myydään tarjousten perusteella.

Bucasin villavuorellinen paikattu ulkoloimi 23€, tää olis muuten kiva, mutta tuo etukiinnitys on tosi outo eikä istu ollenkaan. Myydään tarjousten perusteella.

Valmentautumista



Tälläisiä lentelee meidän kentän yläpuolella, lantokenttä on heti tallin ja raviradan jälkeen..



Tänään oli pitkästä aikaa Sanna B:n valmennukset ja olipahan taas hyvät treenit! Sanna on nähnyt Loten viimeeksi helmikuussa juuri kun muutettiin maneesitallille eli silloin taisi olla takana vasta ihan muutamat estehypyt. Kaksi muuta ratsukkoa aloitti tekemällä temponvaihteluita ravissa ja vastalaukkoja ym, Lotte sai säästellä voimia itse asiaan. Hypyt aloitettiin ristikolla jonka jälkeen Lotte teki ravipuomeja ja puomejen jälkeen oli kavalettisarja. Tehtiin molempiin suuntiin. Laukassa Lotte otti taas kierroksia ja vaihteli koko ajan, sain neuvoksi ratsastaa sillä laukka - käynti siirtymisiä niin että laukka-askelia tulee aina vaan muutamia ettei kerkeä alkaa vaihtelemaan ja ottamaan pulttia.. Seuraava esteharjoitus oli pitkällä sivulla (tai noh meidän estekenttä on aika lailla tosi iso neliö..) oleva sarja jossa oli puomi - yksi laukka - pysty - yksi laukka jossa välipuomi - okseri - yksi laukka - puomi - pysähdys ja sama takaisin päin. Lotte selvitti tehtävän tosi hyvin vaikkei ikinä mitään vastaavaa olekaan tehnyt niin tosi nopeasti tuli takaisin ja mahtui väleihin jotka olivat lyhyitä. Super hyvä harjoitus ja tätä pitää tehdä omineenkin ja samoin puomeja ja kavalettejä joista Sanna kyllä joka kertaa muistaa sanoakin.. ;)

Sitten hypättiin lyhyehköjä ratoja eri variaatioilla joissa mukana vesimatto pysty, trippeli ja neljän laukan pysty - okseri linja joka oli rajattu puomeilla, jotta hevoset hyppäävät ja lähestyvät seuraavaa estettä suoraan. Radalla tehtiin myös käännöksiä "väärään suuntaan" eli esim aitaa kohti tiukka käännös. Aina kun oli Loten vuoro ja otin ohjat käteen niin hevonen kävi ihan super kuumana ja jäi pomppimaan, hirvitti jo että nouseeko se pystyyn.. Mutta laukkaan kun päästiin niin meni varsin hyvin, toki mun pitää ratsastaa itse tosi tosi paljon paremmin ja ajatuksen kanssa ja kouluttaa hevosta, nyt meno on ollut aika päätöntä niin nyt on pakko alkaa oikeasti töihin niin että tulee hyvä hevonen.. Lopussa Sanna nosti okseria ja este olikin varsin jätti, ikinä ei Lotte niin isoa ole hypännyt. Mutta kyllä se vaan rehellisesti hyppää - kerran lähti puomit mukaan kun neljän laukan väli jäi liian lyhyeksi, mutta ei hevonen nokkiinsa ottanut ja uudella yrittämällä puhtaasti yli. :) Sanna kehui Loten hyppyä.

Hevosen ulkomuodosta hän oli vähän huolissaan kun on niin rupussa kunnossa; laiha ja takapuolessa ei ole lihaksia. Olen kaikkeni yrittänyt sitä lihottaa, mutta melko tuloksetta. Se oli hyvän pyöreässä kunnossa kun tuli saksasta, mutta varmaankin niin iso olosuhteiden muutos, ratsastuksen aloittaminen, sairastelu (bakteerien muutos) ja talvi ja tietenkin myös hevosen kasvu olivat sille aika kova paikka minkä takia painoa putosi. Ruokinta oli Sannan mielestä ok, pidetään nyt peukkuja, että laidun ja loma saa tilanteen korjattua. Muussa tapauksessa on varmaan otettava GastroGard kuuri sille, yksi mahahaava on aikaisemmalta hevoselta hoidettu ja en Loten käyttäytymisen perusteella usko että ainakaan kovin pahasta haavasta olisi kyse. Luotan siis laitumeen, jonne Lotte lähtee heti ensi kuun alusta. Pari viikkoa saa ihan vaan olla, sitten alan taas ratsastamaan sitä - lähinnä maastossa kun siellä maalla on niin super hyvät ja vaihtelevat maastot. Niissä maastoissa jos ei lihasta tule niin ei missää.. :) Tosin siellä on myös aika paljon karhuja ja susua - tosi kiva :S

Sanna huomasi myös asian josta kukaan muu ei aikasemmin ole huomauttanut. Lotte nimittäin kuulema vetää takapäähänsä ilmaa laukatessa/hypätessä. Tämäkin voi kuulema aiheuttaa tuota laukkojen vaihtelua, jos Lotesta tuntuu epämiellyttävälle. Kohtutulehdusta se ainakin aiheuttaa, aiheesta oli juuri juttua hevosurheilussa. Joten pitää soittaa eläinlääkäri vähän tikkailemaan..

Tykkään Sannan tyylistä valmentaa - hän sanoo asiat suoraan niitä kaunistelematta. Pitää oikeasti ratsastaa hyvin ja kunnolla keskittyä suoritukseen, sinne päin ratsastus ei riitä. Siinä vaiheessa kun Sanna kehuu niin saa olla itseensä tyytyväinen :) Tehtävät on monipuolisia ja myös alkuverkkaan panostetaan.

Siinä tehtävä jota hypättiin Loten kanssa. Olisi tiytty voinut antaa tuon kameran jonkun katsojan käteen niin olisi saanut ihan suorituksistakin kuvia..

P.S. Näkyykö tuo Savonlinnan kisavideo? Sen lataamisessa oli vähän vaikeuksia..